Kuu kiurusta kesään

Näin lintubongareiden sesonkiaikana sekä kesän kohdalle kolahtaessa oudot linnut tulevat taas:

• Ellun kana (Callina bohemiae)
  On huoleton eläjä, joka kuuluu kantturakoipisten heimoon. Ei muni eikä kotkota. Suo lämpöä harakoillekin. Tavataan yleisesti miltei kaikkialla maailmassa.
  
  
• Tipu (Curvi bikini)
  Lajin tunnistaa sirosta ja viehkeästä olemuksesta sekä muodokkaista rinta- ja pyrstölihaksista. Tipun liikehdintä karistaa hiekat uupuneimmankin kukon silmistä.
  
  
• Äimänkäki (Cuculus cummatus)
  Laji, jolla on suuret silmät sekä suu, joka saattaa olla avoinna vielä pitkään ääntelyn jälkeen. Ääntelee hämmästyneesti vain yhden tavun: häh? ilman toistoja. (Turussa on tavattu äimänkäkiä, joiden vastausääntely on selkeä kui. Porissa tavattavan lajin kutsuääntelynä on tuanoi.)
  
  
• Viskisieppo (Ballandines preferae)
  Kuuluu humalahakuisten heimoon. Syntynyt evoluution tuloksena kännikalasta. Saapunut Suomeen Pohjanmaan kautta. Ääntelee toistuvasti hik. On pontikan serkku.
  
  
• Wc-ankka (Toiletus putsaeus)
  Ääntely matala ja pehmeä prrruuuthsjuumph.
  
  
• Siipiveikko (Auervarae huijaeus)
  On käkien etäinen sukulainen, selkärangattomien alalajeista alhaisin. Vaeltelee toisinaan viskisieppoparvissa. Hämää lipevällä ääntelyllään erityisesti sellaisen naaraan, jolla on iso pesämuna.
  
  
• Selvä pyy (Bona fide)
  Kykenee näkemään metsän puilta. Se omaksuu vaivatta suuriakin tietomääriä ja sillä on ilmiömäinen muisti.
  
  
• Nostokurki (Vecotin rascas)
  Se on lentokyvytön, onttoraajainen, hidasliikkeinen ja voimakas vaeltaja. Tarvitsee liikkumiseensa ulkopuolista ohjausta.
  
  
• Uutisankka (Paparazzi nova anatidae)
  Laji kuuluu perättömien heimoon. Ääntely ja vaeltelu ennalta arvaamatonta. Omaa haukan katseen, pöllön kuulon ja kanan muistin.