Pieni vanha nainen meni Kanadan suurimpaan liikepankkiin mukanaan kassillinen rahaa. Hän vaati päästä pankinjohtajan puheille avatakseen talletustilin, koska hänellä oli paljon rahaa! Hetken emmittyään virkailija päästi naisen johtajan puheille. Kun johtaja kysyi talletuksen määrää, nainen vastasi 165.000 jenkkidollaria ja kumosi laukkunsa sisällön johtajanpöydälle. Johtaja oli tietysti erittäin utelias tietämään, miten ihmeessä naiselle oli kertynyt niin paljon rahaa ja sitä kysyikin naiselta. Nainen siihen vastaamaan, että tekee vetoja.
Johtaja ihmetteli minkälaisia vetoja ja nainen siihen, että no, esimerkiksi lyön vetoa sinun kanssasi 25.000 dollarista, että pallisi ovat littanat! Johon johtaja: Tuohan on aivan absurdi veto!
Nainen: No, suostutko vetoon?
Johtaja: Varmasti. Lyön vetoa 25.000 dollarista, että pallini eivät todellakaan ole littanat!
Pieni, vanha nainen sanoi: OK, mutta koska niin suurista rahoista on kyse, saanko tuoda huomenna kello 10 lakimieheni todistajaksi?
Johtaja: Tottahan toki. Yöllä johtaja oli hyvin hermostunut vedosta ja vietti pitkän tovin peilin edessä tutkien pallejaan. Hän tutki ne perinpohjin, etteivät olleet littanat ja sitä kautta oli varma, että voittaa vedon. Seuraavana aamuna täsmälleen kello 10 pieni, vanha nainen ilmestyi pankinjohtajan huoneeseen lakimies mukanaan. Hän esitteli heidät toisilleen ja kertasi vielä vedon sisällön 25.000 dollaria, mikäli pallit eivät ole littanat.
Johtaja hyväksyi vedon ja niinpä nainen pyysi johtajaa riisumaan housunsa, jotta kaikki näkisivat kiistakappaleet. Pieni, vanha nainen tarkasteli hyvin läheltä sukukalleuksia ja pyysi, jos vielä saisi koskea niihin. No okei, sanoi johtaja, 25.000 dollaria on niin paljon rahaa, että täytyyhän sinun olla aivan varma. Juuri silloin johtaja huomasi naisen lakimiehen pamauttelevan päätään seinään.
Johtaja: Mitä helvettiä sinun lakimiehesi tekee?
Nainen: Ei mitaan. Paitsi, että löin juuri vetoa 100.000 dollarista hänen kanssaan siitä, että tänään kello 10 minulla on Kanadan suurimman pankin pankinjohtajan pallit kädessäni!
Vähän aikaa sitten minulla havaittiin ITTVH - Iän Tuoma Tarkkaavaisuuden Vajaus -Häiriö
Näin se ilmenee:
Päätän pestä autoni. Lähtiessäni kohti autotallia huomaan postia eteisen pöydällä. Päätän selata postin läpi ennen kuin menen pesemään autoa. Tarkistan myös puhelimen vieressä olevat postiin menevät kutsukortit. Laitan autonavaimet pöydälle ja rypistän roskapostin roskakoriin, joka on pöydän alla. Silloin huomaan roskakorin olevan täynnä.
Niinpä päätän laittaa kutsut takaisin pöydälle ja käydä tyhjentämässä roskakorin. Mutta sitten tajuankin, että kun kerran olen viemässä roskia ulos ja roskalaatikko sattuu olemaan lähellä postilaatikkoa, voin aivan hyvin laittaa kutsuihin ensin postimerkit ja viedä ne samalla laatikkoon.
Otan postimerkkikuoren esiin ja huomaan, että jäljellä on vain yksi postimerkki. Lisää postimerkkejä on pöytälaatikossa työhuoneessani, joten lähden kohti työpöytääni, jonka päällä huomaan kokistölkin, jota olin ollut juomassa. Jotta en merkkejä etsiessäni kaataisi kokista pitkin pöytää, siirrän sitä hieman syrjään. Huomaan, että kokis on alkanut hieman lämmetä ja päätän viedä sen jääkaappiin. Matkalla jääkapille huomaan ikkunalla kukan, joka kaipaa pikaista kastelua. Lasken kokiksen ikkunalaudalle ja huomaan lukulasini, joita olen etsinyt koko aamun. Ajattelen, että on varminta viedä lasit työpöydälleni heti sen jälkeen kun olen kastellut kukan.
Lasken lasit takaisin ikkunalaudalle ja menen täyttämään kastelukannua kun siinä samassa huomaan TVn kaukosäätimen. Joku on jättänyt sen keittiön pöydälle. Tajuan, että illalla katsellessani telkkaria tarvitsen kaukosäädintä, mutta todennäköisesti en muista, että se on keittiön pöydällä, joten päätän viedä sen oikealle paikalleen kunhan vain ensin kastelen kukat.
Kaadan vähän vettä kukalle, mutta suurin osa läiskyy lattialle. Joten,laitan kaukosäätimen takaisin keittiön pöydälle ja haen pyyhkeitä, joilla kuivaan läikyttämäni veden. Matkalla liinavaatekaapille yritän muistaa mitä olin tekemässä.
Päivän lopuksi: autoa ei ole pesty, kutsuja ei ole postitettu, roskista ei ole tyhjennetty, lämmin kokis on edelleen ikkunalaudalla, kukkia ei ole kasteltu, postimerkkejä on edelleen vain yksi,en löydä television kaukosäädintä saatika lasejani, enkä muista minne olen laittanut autonavaimet.
Miettiessäni, miksi mitään hommaa ei ole hoidettu tänään, olen todella hämmentynyt, sillä olen ollut kiireinen koko päivän ja olen todella väsynyt. Ymmärrän, että tämä on vakava ongelma ja aion hankkia apua, mutta ensin tarkastan sähköpostini...
Kimmo oli kelteisillään kotilaiturilla paistattelemassa päivää. Saadakseen suloisen Pohjolan auringon lämpöä myös selkäpuolelle hän kääntyi päinmakuulle. Laiturin laudoitus oli sen verran harva, että Kimmon meisseli solahti väliin ja roikkui siellä houkuttelevasti - niin houkuttelevasti, että laiturin alla köllöttelevä metrinen hauki ei voinut vastustaa kiusausta.
Hauki ponkaisi vedestä ylös ja napsautti leuat lujasti kiinni nahkahissiin. Kimmo ponkaisemaan ylös tuskasta huutaen, mutta hauki ei irrottanut otetta. Hauki oli niin iso, että se ei mahtunut laudoituksen välistä. Näin fagotti joutui ylivoimaisen rasituskokeen uhriksi ja katkesi jääden hauen leukoihin. Hauki tipahti takaisin järveen jordelli suussaan,ja lähti lounastamaan perheen kanssa.
Kimmo kiidätettiin ambulanssissa sairaalaan aivan epätoivoisena tyyliin: "Ei ole sladdia enää! Mikä eteen!?" Kirurgi rauhoittelemaan, että kyllä tässä vielä eteen ottaa, ja kertoi "Meillä on tällainen uusi metodi" ja otti pakastimesta nuoren elefantin kärsän, palttiarallaa 40-senttisen. Kirurgi tikkasi kärsän Kimmon nivusiin,ja kaikki meni hyvin - veri rupesi kiertämään.
No, parin kuukauden päästä Kimmo oli treffeillä hehkeän neidin kanssa. Jo illallispöydässä housuissa alkoi tuntua painetta, mutta koska ompeleet aristivat vieläkin, oli Kimmon avattava vetskari. Salamannopeasti kärsä ponnahti esiin, nappasi leipäkorista sämpylän ja vilahti takaisin housuihin. Neiti oli haltioissaan: "Voi jumpe! Voitko tehdä tuon uudestaan?" Kimmo vastasi: "Muuten kyllä, mutta kun perseeseen ei mahdu toista sämpylää!"
Koska olen perehtynyt Jääkiekkoon, haluan jakaa tietoni muiden naisten kanssa. Voit luottaa asiantuntemukseeni, sillä olen perehtynyt aiheeseen varsin laajasti. Kävin 70-luvun lopussa yhdessä Jääkiekko-ottelussa Helsingissä ja heti perään toisessa Tampereella 90-luvun alussa. Lisäksi olen nähnyt Jääkiekkoa useita kertoja Urheiluruudussa sulkiessani televisiota.
Jääkiekko on kamppailu-urheilua. Lajissa kamppaillaan perimmiltään istumapaikoista. Pelissä on kaksi joukkuetta ja paljon numeroituja pelaajia. Heille ei kuitenkaan ole varattu numeroituja paikkoja.
Paikkoja onvähemmän kuin pelaajia. Osa pelaajista joutuukin istuimen vapautumista odotellessaan säntäilemään aidatulla kentällä. Aitauksessa olo on tehty mahdollisimman vaikeaksi: kenttä on jäädytetty vaarallisen liukkaaksi ja pelaajien jalkoihin on sidottu metalliterillä varustetut kengät. Lisäksi toisen joukkueen pelaajat tönivät koko ajan.
Istumapaikkoja vartioi kunkin joukkueen Capo di tutti capi. Hän on se huonosti istuvaan ja räikeään pikkutakkiin sonnustautunut yrmymies, joka jauhaa koko ajan purukumia. Hän häätää muutaman pelaajan kerrallaan aitaukseen tuupittavaksi. Penkeille jääneet eivät haluaisi päästää ketään lähtijöiden tilalle, vaan he hakkaavat aitauksesta tulijoita isoilla hanskoillaan ja käyräpäisillä kepeillä, eli mailoilla.
Pelaajan on mahdollista saada istumapaikka yksityisaitiostakin, mutta siitä joutuu tappelemaan. Yksityisen istumapaikan myöntää yleensä näkövammainen, mustavalko-paitaan sonnustautunut mies, kutsumanimeltään Mulkku. Jos Mulkku ei ole päässyt aitaukseen, häntä saattaa tuurata myös Dorka tai Pelle. Pelaaja saa istua privaattiaitiossa kuitenkin vain pari minuuttia kerrallaan. Sitten hänen on taas lähdettävä takaisin aitaukseen tönittäväksi ja kampitettavaksi.
Pelissä on kaksi pelaajaa, joita ei päästetä ollenkaan istumaan. He seisoskelevat aitauksen eri päissä verkosta rakennettujen laatikoiden eli maalien edessä. Heitä kutsutaan maalivahdeiksi. Aitauksessa vuorollaan olevat pelaajat koettavat osua näihin raukkoihin mustalla kumikiekolla, jota lyödään em. mailoilla.
Jäähallissa soitetaan usein kivaa jumppamusiikkia. Katsojilla on kaksi tärkeää tehtävää. Ensinnäkin katsojien on tarkasti seurattava em. mustaa kiekkoa. Jos aitauksessa oleva pelaaja ei osu kiekolla maalivahtiin, vaan kiekko livahtaa maaliin, on katsomon reagoitava salamannopeasti. Mikäli katsoja kannattaa sitä joukkuetta, jonka maaliin kiekko osuu, hänen on huudettava mahdollisimman kuuluvasti "paitsio". Mikäli katsoja kannattaa toista joukkuetta, hän voi huutaa mitä tahansa, kunhan huutaa kovalla äänellä. Esimerkiksi "Öööh-haa-möää-haa" on suositeltava huuto.
Katsojien toinen tehtävä on tunnistaa pelissä mukana olevia vähemmistöjen edustajia. Lajin fanaattisimmat kannattajat ovat tosi päteviä tunnistamaan esimerkiksi joukkueisiin kuuluvia homoseksuaaleja.Pelin edetessä useaa pelaajaa tervehditäänkin katsomosta iloisilla ja reippailla "homoo-o-o" -huudoilla.
Nyt vain seuraamaan Jääkiekkoa! Se on todella mielenkiintoista, kun ymmärtää pelin juonen.
Jos joudut korjaamaan autoasi (etenkin julkisella paikalla), kannattaa ensin miettiä, miten on pukeutunut. Tämä juttu on luettu Sydney Morning Heraldista ja se kertoo pariskunnasta, joiden auto hajosi kauppareissulla.
Pariskunta oli juuri saapunut K-Mart -marketin parkkialueelle, kun heidän autonsa hajosi. Mies lupasi jäädä korjaamaan kulkupeliä vaimon suorittaessa ostokset.
Kun vaimo palasi kauppakierrokseltaan, hän näki parkkialueella joukon ihmisiä heidän autonsa ympärillä. Tarkemmalla silmäyksellä hän näki auton alta pilkottavan jalkaparin ja löysälahkeiset shortsit. Vaimon häpeä oli suunnaton, kun hän näki sen, mikä ilmiselvästi oli muidenkin auton ympärille kerääntyneiden nähtävissä: shortsiensa alla miehellä ei ollut alushousuja ja kalleudet paljastuivat ympärillä tuijottaville silmäpareille.
Nolo vaimo astui eteenpäin, kumartui alas ja työnsi nopeasti kätensä miehen housuihin asettaen vehkeet paremmin shortsien sisään. Kun hän nousi ylös, hän huomasi aviomiehensä seisovan väkijoukossa hänen takanaa, järkyttynyt ilme kasvoillaan.
Autoa korjanneelle mekaanikolle jouduttiin laitattamaan päähän kolme tikkiä.
Australiassa radioasema maksaa palkkioita (1000-5000 Dollaria) soittajille heidän noloimmista kokemuksistaan. Tämä kokemus palkittiin 5000 dollarilla...
"Minulla oli sovittu tapaaminen gynekologin vastaanotolle loppuviikosta. Aikaisin aamulla sain soiton tohtorin vastaanotolta ja minulle kerrottiin, että aikani voitaisiin siirtää siksi aamuksi kello 9:30.
Olin tehnyt aamiaiset ja valmistanut lapset kouluun, kun kello oli jo 8:45. Matka vastaanotolle kestää n. 35 minuuttia, joten minulla ei ollut juurikaan luppoaikaa. Kuten suurin osa naisista, minäkin kiinnitän erityistä huomiota hygieniaan ja siisteyteen ennen tällaista "käyntiä". Joten kiirehdin yläkertaan, riisuuduin, kastelin pesusienen, joka oli lähinnä ammetta ja pesin "ko. alueen" varmistaakseni, että se oli "esittelykunnossa". Heitin pesusienen pyykkikoriin, puin päälleni ja hurjastelin autollani vastaanotolle. Olin odotushuoneessa vain muutaman minuutin kun minut jo kutsuttiin sisälle. Toimenpiteen tuntien, kuten uskon kaikkien naisten tuntevan, hyppäsin toimenpidepöydälle ja katselin huoneen toista seinää ja kuvittelin olevani Pariisissa tai aivan muualla miljoonien kilometrien päässä. Yllätyin hiukan kun tohtori sanoi "jahas, sitä on siistitty paikkoja oikein erityisellä huolella", mutta en vastannut mitään. Kun aikani oli ohi, huokaisin helpotuksesta ja lähdin kotiin.
Loppupäivä sujui normaalisti - shoppailua, siivousta, kokkailua etc. Koulun jälkeen kuusivuotias tyttäreni leikki itsekseen ja huusi minulle kylpyhuoneesta: "Äiti, missä mun pesusieni on?" Käskin hänen ottamaan uuden seinäkaapista. Hän vastasi: "Ei! Tarvitsen sen mikä oli ammeessani, siinä on kaikki minun glitterit ja kimalteet!"
Mies karkasi vankilasta, jossa oli lusinut viisitoista vuotta. Hän murtautui taloon ja etsi sieltä rahaa ja aseita, mutta löysi vain avioparin nukkumassa. Hän kiskoi miehen vuoteesta ja sitoi hänet tuoliin. Sitten hän sitoi naisen sänkyyn, suuteli häntä kaulaan ja meni vessaan. Vankikarkurin ollessa vessassa mies sanoi vaimolleen.
"Tuo mies on karannut vankilasta! Hän ei varmaan ole nähnyt naista pitkään aikaan. Huomasin miten hän suuteli sinua kaulaan. Jos hän haluaa seksiä, älä vastustele. Älä edes ajattele asiaa, vaan anna hänen tehdä mitä hän haluaa. Mies on varmasti vaarallinen. jos hän suuttuu, hän voi tappaa meidät molemmat. Ole reipas kultaseni! Minä rakastan sinua."
Vaimo vastasi: "Ei hän suudellut minua kaulaan. Hän kertoi olevansa homo ja kysyi, onko meillä vaseliinia. Sanoin, että sitä on vessassa. Ole reipas kultaseni! Minäkin rakastan sinua!"
Suomalainen, ruotsalainen ja Claudia Schiffer istui samassa vaunussa junassa. Juna meni tunneliin, ja koska kyseessä oli vanhan tyylinen juna, vaunuissa ei ollut lainkaan valoja joten tuli aivan pimeää. Kuului suutelun ääni ja todella kova läpsäisy.
Kun juna tuli ulos tunnelista, Claudia Schiffer ja suomalainen istuivat kuin mitään ei olisi tapahtunut, ruotsalainen piteli kädellään kipeää poskeaan. Ruotsalainen ajatteli: 'Suomalainen on ilmeisesti suudellut Claudia Schifferiä ja Claudia löi ohi suomalaisesta osuen minuun.'
Claudia Schiffer ajatteli: 'Ruotsalainen varmaan yritti suudella minua, suutelikin vahingossa suomalaista ja sai neniinsä siltä.
Suomalainen ajatteli: 'Helvetin hienoa. Seuraavan kerran kun juna menee tunneliin teen pusun äänen uudestaan ja lyön tota ruotsalaista vielä lujempaa.'
Kaveri lähti hommiin Afrikkaan ja otti vihikoiransa mukaan. Siellä oli paljon haisteltavaa ja niinpä vihikoira eksyi viidakkoon. Kohta koira huomasi, että leopardi havitteli siitä lounasta ja niinpä olivat hyvät neuvot tarpeen. Koira nappasi luun maasta, käänsi selkänsä leopardille ja juuri kun leopardi oli hyökkäämässä, vihikoira sylkäisi luun suustaan ja sanoi: "Huh huh, olipas pahanmakuinen leopardi, onneksi se on nyt syöty".
Leopardi kiitti onneaan, ettei ollut ehtinyt hypätä kimppuun ja lähti tiehensä. Apina oli kuitenkin puussa ja näki kaiken. Apina ajatteli, että jos hän käräyttää vihikoiran, hän saa leopardista ystävän, eikä tämä enää yrittäisi syödä apinaa. Apina meni kertomaan leopardille kuinka tätä oli älyytetty. Leopardi suuttui silmittömästi ja huusi apinalle: "Hyppää selkään ja tule mukaan katsomaan, kuinka höynäyttäjälle käy".
Vihikoira näki leopardin juoksevan apina selässään häntä kohti. Mikäs nyt neuvoksi? Vihikoira käänsi taas selkänsä ja sanoi suureen ääneen: "Missähän se saatanan apina viipyy? Minähän lähetin sen hakemaan uutta leopardia jo puoli tuntia sitten. Nälkähän tässä tulee."
Tarinan opetus? Taitava paskanpuhuja selviää tilanteesta kuin tilanteesta!
Joukko sukulaisia oli kokoontunut odotushuoneeseen sairaalassa, jossa heidän vakavasti sairastunut omaisensa oli hoidettavana. Viimein lääkäri saapui uupuneen näköisenä: "Valitettavasti minulla on huonoja uutisia. Ainoa toivo sukulaisellenne on aivojen siirto. Se on uusi kokeellinen toimenpide, melkoisen riskialtis ja lisäksi joudutte maksamaan aivosiirrännäisen itse."
Kotvan kuluttua joku kysyi: "Kuinkahan kalliita aivot ovat?" Lääkäri vastasi välittömästi: "Miehen aivot 50.000 ja naisen aivot 2.000." Vastauksen kuullessaan miehet yrittivät olla hymyilemättä ja välttivät katsomasta naisia silmiin.
Joku ei voinut olla virnistämättä. Eräs miehistä ei kyennyt hillitsemään uteliaisuuttaan, vaan kysyi: "Miksi miehen aivot ovat niin paljon kalliimmat kuin naisen?" Lääkäri hymyili hänen lapselliselle tietämättömyydelleen ja vastasi: "Sehän on aivan normaalia hinnoittelupolitiikkaa. Naisten aivojen hintaa on pakko laskea, koska ne ovat käytettyjä." "Ja siksi toisekseen, toimivat miehen aivot ovat harvinaisuus..., niitä on vaikea löytää."
Kansainvälisessä naisasiakonferenssissa puhui ensin englantilainen nainen:
- Viime vuoden konferenssissa päätimme näyttää miehille heidän paikkansa. Kokouksen jälkeen sanoin miehelleni, etten enää laita perheelle ruokaa. Ensimmäisenä päivänä en nähnyt mitään seurauksia. Toisena päivänä en nähnyt mitään, mutta kolmantena päivänä näin kun mieheni laittoi meille ihanan paistin."
Konferenssiyleisö taputti seisomaan nousten. Sitten puhui ruotsalainen:
- Viime vuoden konferenssissa päätimme näyttää miehille heidän paikkansa. Kokouksen jälkeen sanoin miehelleni, etten enää tiskaa. Ensimmäisenä päivänä en nähnyt mitään seurauksia. Toisena päivänä en nähnyt mitään, mutta kolmantena päivänä näin, kun mieheni tiskasi kaikki astiat.
Ja taas konferenssiyleisö taputti seisomaan nousten. Viimein puhui suomalainen nainen:
- Viime vuoden konferenssissa päätimme näyttää miehille heidän paikkansa. Kokouksen jälkeen sanoin miehelleni, etten enää tee perheen ostoksia. Ensimmäisenä päivänä en nähnyt mitään. Toisena päivänä en nähnyt mitään, mutta kolmantena päivänä näin jo toisella silmällä hiukan.
Samin 3-vuotissynttäreille oli tehty muumimamma-täytekakku. Kun pikkusiskon, joka on kananmuna-allergikko, synttärit lähestyivät, mietti äiti ääneen, että mitähän sitä Satulle keksisi? Siihen Sami sanoi: "Tehdään munaton muumipappa!" Eikä käsittänyt, mikä siinä meitä oikein nauratti...
Olin juuri puhdistanut hiusharjastani melkoisen kasan hiuksia ja heitin ne vessan pönttöön. Silloin noin kolmevuotias Heidi-tyttäreni tuli käymään vessassa, kurkisti pönttöön ja nähdessään hiustukon sanoi järkyttyneenä: "Voi sentään äiti, sun pimppisi on pudonnut pönttöön!"
6-vuotias Jaakko ajeli pienellä mönkijällään yrityksen pihassa olevissa kurakuopissa, jolloin isä useasti torui "Tule nyt heti sieltä vesilätäköistä pois tai kastelet pian asiakkaatkin". Viimein poika kyllästyi torumisiin ja vastasi "Ole sinä vaan siellä hiljaa tai äiti pistää sut taas ensi yönä sohvalle nukkumaan".
Asta 5v. ei jaksanut intensiivisesti seurata, kun pientä pikkuserkkua kastettiin. Äiti kuiskasi, että kuuntele nyt tarkkaan, että tiedät mitä vauva saa nimeksi. Asta yritti kuunnella ja alkoi näyttää hämilliseltä Lopulta Asta kirkkaalla äänellä kysyi: "Ei kai vaan sille annettu nimeksi Jeesus Kristus..."
Olimme saunassa lasten kanssa ja pukuhuoneessa 3-vuotias Anu itsekseen höpisi että "isi on poika, isillä on pippeli, velikin on poika, veljellä pippeli, Anu on tyttö..." Hetken aikaa hän tuntui pohtivan tarkasti mikä hänellä on. Vastaus tuli pian: "Anu on tyttö, Anulla on vain peese."
Matkustaessani junalla koirani kanssa, monet ihmiset tulivat jututtamaan meitä. Niin myös eräs pikku-neiti, joka oli isänsä kanssa matkalla. Tyttö kyseli koirastani kaikenlaista; nimeä, ikää jne. Sitten tyttö kysyi suureen ääneen mistä minä tiesin, etta koira on poika. Juna vaunu hiljeni ja kaikki ikään kuin odottivat vastaustani. Hieman punastellen kerroin, mistä asian huomasi. Tyttö kurkkasi koiran mahan alle ja vähätellen totesi: "Voi kuinka on pieni pippeli! Mun isillä on paljo isompi, näytä isi!" Siinä sitä punasteltiin porukalla...
Ovikello soi ja 2-vuotias Tapio meni avaamaan ulko-ovea. Ulkona oli jo pimeää, sillä oli talvi-ilta. Oven takana seisoi tummapintainen mieshenkilö, jolla päässään valkoinen pipo ja valkoinen takki. Mies myi julisteita ja kysyi onko isä tai äiti kotona Tapio tuli aika järkyttyneen näköisenä sisälle ja meni äidin luo: "Siellä ovella on vain takki ja pipo..."
Oli tuhruinen loppusyksyn perjantai-iltapäivä. Marketin kassoilla jonot etenivät tuskastuttavan hitaasti. Tilannetta ei yhtään helpottanut se, että "kansallispukuisen" naisen vaunuissa työntämä pikkuvauva parkui taukoamatta. Lopulta vauvan isoveli, noin 3-vuotias tomera miehenalku saapasteli vaunujen luo, ja kysyi kuuluvalla, huolestuneella isonveljen äänellä: "Valto, mikä sua vituttaa?"
Minna 8 v. laittoi hiuksiani ja kehui kampauksen tehtyään: "Olet aivan ihanan näköinen, ihan kuin prinsessa. Ei tarvi kuin kruunu vain päähän ja ajatella, ei tarvi laittaa ollenkaan meikkejä kun sinulla on niin keltaiset hampaat".
Olin kolmevuotiaan tyttäreni kanssa eräänä syksynä metsässä samoilemassa. Tyttäreni kysyi, miksi emme kerää koskaan sieniä. Vastasin, että äiti ei tunne kuin kärpässienen, joten ei voida kerätä niitä syötäväksi. Tytär tokaisi siihen, että eihän se haittaa kun meillä ei muut syö sieniä kuin isä. Muutaman päivän päästä menimme neuvolaan ja neuvolatäti näytti kirjasta sienen kuvaa ja kysyi tyttäreltäni mikä se on. Siihen tyttö vastasi että kärpässieni ja äiti kerää niitä isille ruuaksi.
Illallisvieraat viipyivät hyvin pitkään eli aamusarasteen aikaan pääsimme levolle. Aamu(päivällä) heräsimme hiljaiseen lapsen ääneen... Poikamme, joka ei vielä osannut puhua, ja tyttäremme istuivat olohuoneen sohvalla yöpuvuissaan, viltti polvillaan ja katselivat meitä avoimesta makuuhuoneen ovesta. Tyttäreni sanoi pikkuveljelleen: "Jos joku kysyy, kerrotaan että ne kuoli viinaan!" Tämä pani ajattelemaan lasten maailmaa.
4-vuotias istui äitinsä ostoskärryssä marketin kassajonossa ja ystävystyi takana jonottavan tädin kanssa. Juttelivat niitä näitä kunnes pikkutyttö muisti äkkiä merkillisen tapauksen ja kailotti kirkkaalla äänellä: "Kun minä heräsin niin isi ja äiti voimisteli yöllä!" Kaikki kääntyivät katsomaan tulipunaista yövoimistelijaa. Onneksi en ollut vaimoni mukana, sillä kassajono ei kuulemma koskaan ole liikkunut niin piinallisen hitaasti.
Olimme ruokakaupan kassajonossa. Yllättäen tyttäreni nosti hameeni helmat ylös. Kun kysyin, miksi hän näin, vastasi hän: "Minä vain tarkistin, onko sulla nyt alushousut jalassa!"
Olimme autoajelulla. Poliisi pysäytti ja pyysi puhaltamaan. Puhallettuani poliisi totesi, että kaikki on OK. Siihen tyttäreni takapenkiltä: "Niin kyllä nyt, mutta tulepas illalla kotiin puhalluttamaan"
MINUSTA TULEE ISONA MOTORISTI
Olen Teukka 8v ja meidän alakerrassa on moottoripyöräkerhon talli. Siellä käy paljon motoristeja. Motoristit on kivaa porukkaa. Siksi istunkin siellä tallilla aina kun äidin silmä välttää.
Motoristit kertovat jänniä juttuja. Olenkin jo oppinut paljon jänniä juttuja moottoripyöristä ja motoristeista.
Moottoripyörässä pitää olla loivennettu keula. Topi-sedän Harrikassa on jo tosi loiva keula. Kerhon sedät kun aina sanoo, että Topin pitää joka aamu loiventaa, että se lähtee käyntiin.
Moottoripyörässä pitää olla ääni. Kerhon sedät jaksavat aina vertailla ja puhua äänistä. Meidän mummulan lähellä on varmaan kanssa moottoripyöräkerho, kun äiti sanoo, että se on huolissaan meidän mummusta kun se kuulee ääniä joka yö. Ei äidin pitäisi olla huolissaan. Motoristit on kivoja ihmisiä.
Motoristit maalaavat itse pyöränsä. Ainakin luulen niin koska kaikilla kerholaisilla on eri väriset pyörät vaikka ne on kaikki tuotu maahan harmaana.
Kerhon parasta jätkää sanotaan kingiksi. Kingi uskaltaa ajaa sisälläkin. Kuulin, kun kerhon sedät juttelivat että viime kesän rotkorallissa ne oli kuunnelleet mökin ulkopuolella kun kingi antoi Minnalle kyytiä aamuun saakka. Moottoripyörän renkaan rikkoutuminen on vaarallista. Sinä yönä kingiltä oli kumi puhjennut ja Minna joutui aamulla käymään lääkärissä.
Kerhon sedät pitävät moottoripyöristään hyvää huolta. He puhuvatkin koko ajan "hoidoistaan", kingin Arielissa on kai jäykkä perä. Joidenkin hoidoista en osaa sanoa, mutta kerhon sedät puhuvat jatkuvasti hyvistä peristä.
Minnankin kohdalla ne sanoi niin, vaikkei Minnalla olekkaan moottoripyörää. Mutta niin ne sedät välillä puhuu puskureistakin eikä moottoripyörissä edes ole puskureita.
Motoristit pitävät luonnosta ja ympäristöstä hyvää huolta. Eilen Topi-setä sanoi, että nyt ei voi polttaa ruohoa kun on kulovaroitus. Kaikki sedät nauroivat ja joku sanoi Topi-sedälle, että kun on näin lämmin, sille ei voi edes antaa ryyppyä tai kone tukehtuu. Sitten joku korjasi, ettei Topi-setä käytä ryyppyä, kun sillä on ruiskunsa.
Äiti ei tykkää kun minä istun tallilla kerhon setien kanssa. Näin pienelle ei kuulemma saisi puhua niin rivoista asioista. Minä en ymmärrä mitä äiti tarkoittaa. Eikä siellä ole mistään rivoista puhuttu paitsi kerran jostain jäähdytysrivoista mistä minä en käsittänyt mitään.
Mutta sanoi äiti mitä hyvänsä, minusta tulee isona motoristi. Minun moottoripyörässä on ääni, loiva keula ja hyvä perä. Minä liityn isoon moottoripyöräkerhoon nimeltä kuusysi. Vaikka luulen että se on jotenkin uskonnollinen kerho. Aina kun kerhon sedät puhuu kuusysistä, ne puhuu myös lähetyssaarnaajasta.
Teukka
NÄIN SAADAAN NYKYAJAN NUORISO INNOSTUMAAN YO-KIRJOITUKSISSA MATIKAN TEHTÄVISTÄ!!!
Matemaatiikan -pitkän- sanalliset tehtävät:
Seitsemänvuotiaan Teron aine, jonka otsikkona on "Mikä minusta tulee isona"
Lähde: Kainuun Sanomat 24.11.1999
Maailman paras ammatti
Haluan tulla insinööriksi, kun olen kasvanut isoksi, koska se on hauskaa hommaa ja helppoa. Sen takia nykyisin on niin paljon insinöörejä ja koko ajan tulee vain lisää.
Insinöörien ei tarvitse käydä paljon kouluja, heidän on vain opittava lukemaan tietokonekieltä, jotta he osaisivat jutella tietokoneiden kanssa. Arvaan, että heidän pitää osata lukea myös, niin että he tietäisivät, mistä on kyse, kun kaikki asiat on sekaisin.
Insinöörien on oltava rohkeita niin, etteivät he pelästy, jos asiat on niin sekaisin ettei voi ollakaan tai jos he joutuvat puhumaan vieraita kieliä ulkomaankielellä, jotta he tietäisivät, mitä pitää tehdä.
Insinööreillä on oltava hyvät silmät, niin että he näkevät hameen läpi eivätkä saa pelätä konttorin naistyöntekijöitä, koska he työskentelevät niiden kanssa.
Minä pidän myös palkasta, jota insinöörit saavat. He saavat enemmän rahaa, kuin ehtivät kuluttaa. Se johtuu siitä, että useimmat ihmiset pitävät insinöörin työtä vaikeana, paitsi insinöörit, jotka tietävät, kuinka helppoa se on.
Ei siinä ole paljon sellaista, mistä en pitäisi, paitsi se että tytöt pitävät insinööreistä ja kaikki haluavat mennä naimisiin miesinsinöörien kanssa niin, että heidän on aina ajettava pois ne naiset, jotta ne eivät ole häiriöksi.
Toivottavasti en tule allergiseksi konttoripölylle, koska meidän koirastakin tulen sairaaksi. Ja jos tulen allergiseksi konttoripölylle, ei minusta voi tulla insinööriä ja sitten minun pitäisi mennä työhön.
Tiesittekö, että Salt Lake Cityssä, Utahissa, on laitonta kävellä kadulla ja kantaa viulua paperipussissa? Tai, että Havaijilla puolestaan saa sakot jos ei omista venettä? Mutta jos Israelissa on pystynyt pitämään laitonta radioasemaa pystyssä viisi vuotta, siitä tulee laillinen. Washingtonin osavaltion laki edellyttää rikollisissa aikeissa saapuvan pysähtymään kaupungin rajalle ja ilmoittamaan aikeistaan poliisille. Newportissa, Rhode Islandilla ei saa lain mukaan polttaa piippua auringonlaskun jälkeen. Ja jostain kumman syystä Providencessä, Rhode Islandilla ei saa myydä hammastahnaa ja hammasharjaa samalle asiakkaalle sunnuntaisin. Clinton County, Ohio sakottaa julkisiin rakennuksiin nojailevia ihmisiä. Blythessä, Kaliforniassa on kiellettyä pitää cowboy-bootseja, ellei omista vähintään kahta lehmää.
Ei ole helppoa rakkaus ja seksikään:
Detroitissa mies ei saa katsoa vaimoaan tuimasti sunnuntaisin. Iowassa puolestaan ei saa suudelle viittä minuuttia pidenpään ja viiksekäs mies ei saa suudella naista julkisesti lainkaan. Oregonissa on kielletty puhumasta rivouksia rakastelun aikana. Floridassa on sallittu ainoastaan lähetyssaarnaaja asento eikä mies saa suudella vaimonsa rintoja. Myös suihkun ottamista alasti käsitellään rikkomuksena. Itsetyydytys on laitonta North Carolinassa ja suu- tai anaaliseksi on kielletty useissa Yhdysvaltojen osavaltioissa. Arizonassa on kiellettyä pitää talossa kahta useampaa tekomulkkua. Alabamassa naiset eivät saa omistaa seksileluja ollenkaan. Osavaltion laki Idahossa sanoo että miehen on laitonta ostaa rakkaalleen alle 50 paunan painoista makeispakettia.
Tulipalot, nukkuminen, autolla ajo ym:
Danville, Pennsylvania on kaikessa viisaudessaan määrännyt, että kaikki palopostit pitää tarkistaa tuntia ennen tulipaloa. Jos sattuu olemaan palomies, kannattaisi kuitenkin harjoittaa ammattiaan Racinessa, Wisconsinissa, sillä siellä nukkuvaa palomiestä ei saa herättää. Tennesseessä ei puolestaan saa ajaa autolla unissaan. North Dakotan osavaltiossa on laitonta nukahtaa kengät jalassa. Minnesota on sikäli outo paikka, että siellä ei saa nukkua alasti, ja kylpyammeessa pitää lain mukaan olla jalat. Texasissa autoissa ei tarvitse olla tuulilasia, mutta tuulilasinpyyhkimet ovat pakolliset. Pensacola, Florida vaatii että kaikilla keskustaan tulevilla ihmisillä on vähintään 10 dollaria mukanaan. Jos sinulta loppuu bensa, toivo ettet ole Youngstownissa, Ohiossa, sillä se on siellä kiellettyä. Australiassa on laitonta käyttää pinkkejä housuja sunnuntaisin puolenpäivän jälkeen.
Eläimetkin ovat saaneet osansa lainsäätäjien viisaista päätöksistä:
Jäniksestä ei saa ottaa valokuvaa kesäkuussa Wyomingissa. Lintujen kannattaisi muuttaa Utahiin, sillä siellä niillä on etuajo-oikeus kaikilla teillä. Toinen hyvä paikka linnuille on Cresskill, New Jersey, sillä siellä kissoilla pitää olla kolme kulkusta kaulassaan lintuja varoittaakseen. Koirat ovat oikeutettuja puraisemaan ihmistä ensimmäisen kerran New Orleansissa, Lousianassa, mutta viinaan menevän koiran ei pidä mennä Chicagoon, sillä siellä viskin juottaminen koirille on kielletty lailla. Palavaa tupakkaa ei saa antaa koirille, kissoille tai muillekkaan kotieläimille Zionissa, Illinoisissa. Oklahoman osavaltion laki vaatii että jos kolme tai useampi koiraa kokoontuu yksityisalueella, niillä pitää olla pormestarin allekirjoittama lupa. Normal, Illinois ei ehkä kuitenkaan ole kovin normaali, sillä siellä laki kieltää irvistelemästä koirille. Paulding, Ohio on puolestaan antanut poliisille luvan purra koiraa, jos se haukkuu. Barber, North Carolina taas on kieltänyt kissoja ja koiria tappelemasta keskenään. Hartford, Connecticut ei salli koirien koulutusta. Denver, Colorado vaatii rankkurin varoittavan koiria mahdollisesta kiinniotosta kolmena perättäisenä päivänä puihin kiinnitetyillä huomautuksilla puistoon johtavalla tiellä ja puistossa. Kirklandin kylä Illinoisissa on kieltänyt lailla mehiläisten lentelyn kylän kaduilla. Myrtle Creekissä, Oregonissa ei saa nyrkkeillä kengurun kanssa. Virginiassa, Culpeperin kaupungissa ei saa pestä muulia jälkakäytävällä. Ranskassa ei taas saa antaa sialle nimeä Napoleon. Minnesotassa, Virginian kaupungissa on kiellettyä pysäköidä norsu pääkadulle. Memphisissä, Tennesseessä sammakoilta on kielletty kurnutus klo 23.00 jälkeen ja Wilburissa, Washingtonissa ei saa lain mukaan ratsastaa rumalla hevosella.
Älkää sitten sanoko ettei teitä varoitettu.
Poissaolomääräykset muuttuvat. Huhtikuun alussa voimaan astuvat uudet ohjeet ovat selkeät ja yksiselitteiset.
Sairaus ei ole mikään syy. Lääkärintodistusta ei hyväksytä; jos pääsee lääkäriin niin pääsee myös töihin.
Virkavapaa leikkauksen takia
Virkavapaata ei enää anneta tähän tarkoitukseen. Jokainen leikkaukseen aikova on saatava luopumaan aikeestaan, sillä kaikelle, mitä työntekijällä on, löytyy käyttöä. Palveluksessa on oltava sellaisena kuin on sinne tullutkin. Jos jotakin poistetaan, niin asianosaisen arvo laskee. Yksittäistapauksissa voidaan tehdä poikkeuksia edellyttäen, että vastaavasti palkka laskee.
Hammaslääkärissä käynnit
Palvelukseen otetaan vain henkilöitä, joilla on tekohampaat, koska silloin voidaan hampaat lähettää postitse korjattaviksi jatkuvan hammaslääkärissä ravaamisen sijasta.
Raskaustapaukset
Raskaudet ovat ehdottomasti kiellettyjä. Työaikana on istuttava jalat ristissä. Esimiesten on varmistettava, että toimihenkilöillä on riittävästi ehkäisyvälineitä saatavilla.
Gynekologilla käynnit
Gynekologilla käynnin asemesta istahda kopiokoneen päälle, ota kuva ja faksaa lääkärille. Sama koskee miesten urologikäyntejä. Suurennus on kielletty! Älä laita kantta kiinni, ettei kuva muistuta majavan häntää.
Muuta
Vessassa menee liikaa aikaa; tästä lähtien vessassa käydään aakkosjärjestyksessä.
Olipa kerran raskaana oleva nainen, joka odotti iloisena kolmea lasta.
Nainen joutui kuitenkin harmittavaan ampumisvälikohtaukseen ja naiseen osui kolme luotia.
Hänet kiidätettiin nopeasti sairaalaan, missä tohtori kertoi, että "kaikkiin kolmeen lapseesi on osunut yksi luoti, mutta ei hätää. Vammoista ei tule seuraamaan mitään vakavaa, sillä luodit koteloituvat, ja lapsesi kasvavat aivan terveinä aikuisiksi".
Nainen helpottuneena jatkoi elämäänsä, ja hän sitten synnytti kolme tervettä lasta, kaksi tyttöä ja yhden pojan.
Nainen päätti olla kertomatta ampumiskohtauksesta sen pelossa, että se saattaisi aiheuttaa lapsilleen traumoja. Kunnes kului vuosia viisi ja ensimmäinen tyttö-lapsi juoksee itkien äitinsä luokse "äiti, äiti, mä kävin pissalla ja sieltä tippui tällainen", samalla näyttäen luotia äidilleen.
Nainen mietti hetken hiljaa ja päätti kertoa tyttärelleen ampumisvälikohtauksesta. Lapsi ymmärsi hyvin saamatta mitään traumoja kertomuksesta.
Kului jälleen vuosia viisi ja toinen tyttäristä juoksee itkien äitinsä luokse "äiti äiti, mä kävin pissalla ja sieltä tippui tällainen", näyttäen luotia äidilleen.
Nainen kertoi hänellekin menneisyyden tapahtumat ja lapsi ymmärsi asian hyvin ja eli iloisena elämänsä loppuun asti.
Kului jälleen viisi vuotta, kunnes pesueen ainoa poika juoksee äitinsä luokse ja huutaa "äiti äiti, mä..".
Nainen keskeyttää poikansa puheen ja sanoo "annas kun arvaan. Kävit pissalla ja sieltä tippui luoti?
"Ei ei" poika vastaa nolona "Kun mä vedin käteen ja ammuin meidän koiran".
Painovoima ei ole vakio.
Pitkällisten kliinisten kokeiden jälkeen allekirjoittaneelle on kirkastunut yllättävä tosiseikka, jota konventionaalinen tiede ei ole vielä havainnut.
Nimittäin: humalatila lisää painovoimaa.
Tämän yllättävän ilmiön olemme omakohtaisesti kokeneet ja varmuuden saamiseksi yhä uudelleen ja uudelleen kokeen toistaneet. Tulos on ollut aina vääjäämättä sama. Juotaessa viinaa se nousee päähän ja aiheuttaa humalan. Humala puolestaan kaareuttaa meitä ympäröivää aika-avaruusjatkumoa niin, että maapallon painovoimakenttään syntyy paikallinen poikkeama. Jaloillaan pysyminen vaikeutuu voimakkaassa humalassa, ja kun tietty raja-arvo on ylitetty, käy kahdella jalalla seisominen mahdottomaksi. Tällöin ihminen on pakotettu asettumaan nelinkontin jaksaakseen vastustaa kasvanutta gravitaatiota. On jopa havaittu tapauksia, joissa uhri on joutunut makaamaan rähmällään lattialla pystymättä lainkaan liikkumaan. Paikallinen painovoima voi tällöin saavuttaa jopa 4-5 G:n arvon. Samoin jos uhri vahingossa laittaa päänsä vatsalaukun painopisteen alapuolelle, niin lisääntynyt painovoima vetää vatsan sisällön lattialle. Onhan selvää etteivät ihmisen kurkkulihakset pysty vastustamaan tällaista vetovoimaa.
Tämä ilmiö selittää myös sen, miksi isot matkustajakoneet laskeutuessaan kentälle tulevat perä alempana maahan. Tämä johtuu siitä, että koneen takaosassa matkustajat ovat koko lennon ajan kitanneet verovapaata viinaa, kun taas koneen nokassa oleva miehistö on vesiselvä. Näin aiheutuu painopisteen siirtymä ja koneen peräosan suhteellinen painonnousu. Huomattavaa on myös se, että humalaisen pilotin pudotessa koneineen kone nimenomaan syöksyy kohti maata nokka edellä.
HUOM: Viina ei sinällään tietenkään aiheuta painovoimanlisäystä, vaan pikemminkin päinvastoin. Jokainenhan lienee huomannut kuinka iloisen kevyesti viikonloppuviinat pystyy kantamaan ulos Alkosta...
Lada oli jättänyt papan moottoritien varteen ja savutti niin turkasesti. Siitä ohi suhahtaa Rytsölä Lamborghinillaan ja aattelee, et pitäähän sitä köyhää auttaa ja palaa takaisin.
Siinä hetken pappa ja Rytsölä keskustelevat ja laittavat vetohihnat kiinni. Rytsölä sanoo papalle, että jos jotain ongelmia tulee niin tööttää torvea. Pappa vastaa, ettei torvi ole toiminut moneen vuoteen ja Rytsölä siihen, "no öööh käytä sitten vaikka tota sun sivu-vilkkuas."
Siinä mennä humisteltiin ja eikös perkules Bemari-kuski pöräytä Rytsölän viereen ja näyttää, että "vedä sä siin vaan Ladaa" ja kaasuttelee niin perkeleesti meneen. No Rytsölä vetää herneet nenään ja sinkauttaa perään.
No eikös siellä moottorintien varrella ole sitten poliisit tutkan kanssa spedeilemässä ja ilmottavat keskukseen: "Tätä ette kyllä usko! Ensin tulee Bemari 240 lasissa, sitten tulee keltanen Lamborghini 260 sen Bemarin peräs ja sitten tulee Lada mallia ruskea ja näyttää vilkkuu et se menee ihan just ohi!!!"
Koko maassa kohtalaista tai navakkaa viinan hajua. Päivällä mölinä on vaihtelevaa, ja jossakin päin maata saattaa tulla joitakin järkevänkuuloisia lauseita. Käsivarren seudulla ja napapiirin molemmilla puolilla humala voi nousta kolmeen promilleen.
Loppuviikosta selviää tai melkein selviää. Älykkyysosamäärä on koko jakson ajan hieman nollan alapuolella.
- Ilmatieteenlaitos -
"Kirkonmenojen jäläkehen tanssittihin tuvas polokan tahtihin. Haitarit soivat ja viulut vonkuuvat. Aikansa ku hääpari tanssi, päättivät morsian ja suluhanen siirtyä omalle puolellensa.
Sulhasen äitee, anoppi, tuli vähä mietteliähäksi... Mahtaakohan se meirän Juhani ny kumminkaa tietää mitä pitää teherä... Anoppi oli vähän kainoonluontoonen, eikä ollu oikeen keherannu seliittää ku vähän ymmyrkääsesti jotaki kukista ja mehilääsistä. Ja anoppi muisteli, jotta vaikka se Juhani kävi jo nelijääkymmentä, niin ei se ollu tainnu paremmin naisis käyrä - ei ainakaa mitää juttuja ollu koskaa ollu liikentehes.
Niimpä anoppi päätti mennä kuuntelemahan oven taakse sitä, mitä kamaris tehtihin. Jos rupiaas vaikuttamahan siltä, jotta apua tarvittaas, niin sitte vois vähän huikata. Juhani totta tosiaan hikooliki siä omalla puolellansa. Ja miettii jotta mitäs ny...ai niin se muisti..... Naiset tykkää jos on puhuras, ja niinpä Juhani kehuu menövänsä hyysis käymähän. Taloo oli rempattu morsianta varte, ja nuoremparin päärys oli tietysti uus komia tupahyysi. Sinne Juhani sukelti, ja rupes pesemähän ittiänsä.
Ja se pesi ja metras, ja metras ja pesi. Ja se kesti. Morsiammelle tuli sillä aikaa, ihan suorahan sanottuna, jumalatoon paskahätä. Ja Juhania vain ei kuulunu hyysistä. morsmaikkoo ei millää keherannu lähtiä taloon toisehen päätyhyn takaasi toisehen hyysihin - mitä se juhulaväkiki ajattelis, jos hän ny takaasi menis? Jotta kränää jo on tullu? Kamaris oli isoo fiikus, mitäs jos prysähyttääs sen juurelle? Ei, ei ... haju tuloo läpi.....morsian katteli klasiaki, saiskohan siitä pyllistettyä. Pihalla oli näköjänsä joitaki ihimisiä, no ei onnistu sekää. Paskahätä se vaan koveni, oikeen mahahan otti jo. Silloon se morsian muisti, jotta silloli Keskisen ehejä muovipussi tavarooren joukos. Se päätti ottaa sen, ja paskata sinne pussihin. Ja niin se sitte tekiki. Ja pisti pussin lujaa slomuhun ja takaasi tavarooren joukkohon, ja kannen kii. Klasi vaan raollensa, jotta haju katuaa. Pussin vois sitte aamulla vierä suoraa pannunpesähän! Huh, kyllä helepotti!
Juhaniki tuli jo täs vaihees lotraamasta, putipuhtahana, ja morsian lähti vuorostansa pesemähän hampahiansa. Juhanin hermostus oli vain lisääntyny hyysis olles. Se rupes miettimähän, jotta mitäs herrajumala ny sitte. Riisuusko? Jos menis vaikka sänkyhyn peittojen alle valamihiksi. Ei ei...se luuloo, jotta moon ihan seksihullu. Laittaasko pyjaman.... olisko seki vähä tyhymää... moon näillä kalasariilla, non uurekki kerta... joo sitte se keksii! Jos mää purkaasin morsiammen tavarat kaappiihin valamiksi, niin sitte se varmahan ilostuus! Ja siitä päästääs halaamahan! Sempä teenki!
Juhani rupes purkamahan sitä laukkua. Kuului vaatteeren kahinaa, puhkumista ja äheltämistä. Herrajumala kun nöitön palijo! Aikansa pureettua Juhanille tuli sitte tietysti sellaanen Keskisen muovipussi vastahan, joka oli pehemiä, lämmin ja tiukasti solomus. Juhani sitä ihimettelemähän...mikäs tää ny oikeen on? Ja aukaasi sen ja kauhia haju levahti silimille ja Juhani huuti peliästynysenä: "Mitä kristusta, tämön paskaa täynnä!!!!"
Yhtäkkiä tuli ihan hilijaasta..... sitten anopin ääni kuuluu oven takaa vienosti: "Son väärä reikä! Pitää yrittää keskemmältä!"
Kaksi vanhaa siittiötä lojui jossain pallien perukoilla ja toinen kiroili, että tästä on päässyt lähtemään paljon nuorempiakin, joten eiköhän kamu pidetä huoli, että seuraavassa lähdössä ollaan kärkiporukoissa.
Niinhän se aika sitten tuli, että alkoi olla sellaista tutinaa, että lähtö olisi lähellä. Nämä kaksi kaverusta etenivät jonon kärkeen kyynerpäätaktiikalla ja juttelivat mennessään kuulleensa, että munasolu on kuulemma aivan ihana ilmestys ja tuskin malttoivat odottaa lähtöä.
No kaverit pääsivät kuin pääsivätkin jonon kärkeen ja viimein alkoi se lopullinen puristus ja siittiöystävykset singahtivat mustaan putkeen käsi kädessä ja lopulta tupsahtivat johonkin märkään ja pimeään paikkaan.
Toinen siihen: "No, missähän se munasolu nyt sitten luuraa?" Samassa edessä näkyi liiketta. Toinen kysyi: "Mitä v...ua, meidänhän piti olla nyt ekana, keitäs te ootte?" Edestä kajahtaa vastaus: "Me ollaan hammaspeikkoja, ja me asutaan täällä."
Vaka vanha Väinämöinen, uros kaunis karvarinta, tunsihe tulisen lemmen, sytkyttävän suonissansa, kutkuttavan kullin päässä. Tuo ei tuostansa tokene, jollei naida napsahuta, naista suttihin sukaise.
Vaka vanha Väinämöinen, kantaja kalun kamalan, halajas hameen haentahan, emon ehtan etsintähän. Suuntasi suksensa salolle, vartavasten vieraisille. Lylyllänsä lykkelehti, kalhullansa kiitäeli, kunnes kohteeseensa kerkisi, Pohjan piukoille perille.
Pohjan piika pikkarainen, kovin kiimainen kakara, tarjosi toki tavaratansa, pilluansa pantavaksi. Vaka vanha Väinämöinen, sanan virkkoi noin nimesi: "Ei ole pillusi parahin, aikamiehen aiottavaksi, isojen poikien pantavaksi. Vaan se on pukkia poikasien, alamittaisten asettaa."
Pohjan Akka harvahammas, leveäperseinen letukka, pyörsi pirtistä pihalle, povensa puolittain paljasti, sanan suustansa noin suikkasi: "Jos sie tahot Kalevan Poika, pillun pitkän pantavaksi, pyllyn pulskan pukittavaksi, tule tuokiossa tupahan, alle kahden kurkihirren."
Vaka vanha Väinämöinen, pieksut porstuaan potkaisi, paidan palttinaisen paljasti. Muorin laverille levitti, housut nilkoille nitisti. Pallit pontevasti paljasti. Vaka vanha Väinämöinen, oikaisi aisansa esille, sukunuijansa suoristi, varren vallan vapisevan. Syöksi kullinsa kamalan, uumenihin uikuttavan, nartun naitavan napahan. Tahdin tuimaksi tihensi, vauhdin vallan vihmovaksi. Paadet vaskiset vapisi, pöly pirtissä pöllysi, pierut perseistä pärisi.
Vaka vanha Väinämöinen, tunsi tuhonsa tulevan, onnen oivan orgasmissa, siemenen syvälle syöstessänsä, mehunsa muorihin mojautti, koinat kohtuun kehittymään.
Nuorella miehellä oli ongelma. Hän seurusteli kolmen ihanan naisen kanssa ja hänen pitäisi päättää kenen kanssa mennä naimisiin. Hän päätti tehdä testin ja antoi heille kaikille 10 000 markkaa rahaa.
Ensimmäinen nainen meni kauneushoitolaan ja kampaajalle sekä osti täyden sarjan uusia vaatteita ja kenkiä. Miehelle hän sanoi: "Kultaseni, haluan olla mahdollisimman kaunis sinua varten koska rakastan sinua niin paljon."
Toinen nainen osti uudet golfmailat, rullaluistimet sekä täydellisen stereosarjan, videonauhurin ja kuusi koria olutta. Miehelle hän sanoi: "Rakkaani, ostin nämä sinulle lahjaksi koska rakastan sinua niin paljon."
Kolmas nainen investoi koko 10 000 markkaa tuottaviin tekno-osakkeisiin ja moninkertaisti nopeasti sijoituksen arvon. Miehelle hän ilmoitti: "Armaani, panin rahasi kasvamaan, että ne turvaisivat parhaiten yhteisen tulevaisuutemme."
Mies oli mielissään näistä kaikista vastauksista. Huolellisen analyysin ja vaihtoehtojen objektiivisen punninnan ja harkinnan jälkeen hän teki valinnan:
Hän valitsi sen, jolla oli suurimmat tissit.
Nainen ja mies joutuvat auto-onnettomuuteen keskenään; se on tosi paha onnettomuus, molempien autot romuttuvat totaalisesti, mutta kuin ihmeen kaupalla, kumpikaan heistä ei ole loukkaantunut.
He ryömivät ulos autoistaan, nainen sanoo miehelle: "No niin, sinä olet mies, sepäs mielenkiintoista. Ja minä olen nainen, mikä sattuma. Ja vau, katso meidän autojamme! Niistä ei ole mitään jäljellä, mutta me emme loukkaantuneet. Tämä on ihme! Tämän täytyy olla merkki Jumalalta, että meidän kuului tavata näin ja tutustua ja viettää yhdessä koko loppu ikäämme!"
Mies vastaa: "Olen täysin samaa mieltä, tämän täytyy olla merkki Jumalalta!"
Nainen jatkaa: "Ja katsoppas tänne, tässä on toinen ihme! Autoni on täysin romuttunut, mutta tämä viinipullo ei mennyt rikki! Olen varma, että Jumala haluaa meidän juovan tämän viinin ja juhlivan sillä hyvää onneamme!"
Nainen ojentaa pullon miehelle, mies nyökkää myöntymisen merkiksi, avaa pullon ja juo siitä puolet ja ojentaa sitten pullon takaisin naiselle. Nainen ottaa sen, ja laittaa korkin saman tien kiinni ja ojentaa pullon takaisin miehelle.
Mies kysyy: "Etkö sinä aio ottaa yhtään?"
Johon nainen vastaa: "E-en usko, taidan vain odottaa poliisia..."
Olipa kerran poromies Jouni, hän asui yksin kaukana Kittilän kairassa. Talvi kului hitaasti ja kevään odotusta lyhentääkseen päätti Jouni tilata postimyynnistä itselleen seuraksi pumpattavan Barbaran. No saapuipa postipaketti eräänä päivänä Kittilän postiin, lahti postimies Aslak sitä kelkalla Jounille viemään.
Matka oli pitkä ja Aslak pysäytti moottorikelkan erään suon reunaan lämpimään alkukevään auringonpaisteeseen vetääkseen pers'tupakit.
Siinä tupakoidessaan hän tuijotti Jounille menevää postipakettia, paketin yksi nurkka oli hieman hierautunut rikki ja sieltä kurkisti houkuttelevasti vaaleanpunaista muovia. Postimiehen uteliaisuus kasvoi kasvamistaan, kunnes päätti hän avata repeämää sen verran, että saisi selville paketin sisällön. Paketista pullahti esille muovikasa, jonka postimies oitis tunnisti pumpattavaksi Barbaraksi.
Ei ollut moista postimies aikaisemmin nähnyt, päätti puhaltaa saman tien Barbaran täyteen. Ja puhalsi myös. Ilmaa pullallaan Barbara oli jo paljon houkuttelevamman näköinen, päättipä postimies saman tien kokeilla, miltä Barbaran kanssa peuhaaminen maistuu. Koeajon jälkeen ravisteli enimmät käytön jäljet pois, pakkasi Barbaran pakettiinsa ja lahti kaasuttelemaan Lynxillä kohden Jounin asumusta. Jouni oli pakettiaan jo pihalla vastassa, postimies valitteli paketin huonoa kuntoa mutta Jouni ei asiaa sen kummemmin kummastellut.
Menipä pari viikkoa ja Jouni käveli postimiestä Kittilän kirkolla vastaan. Postimies kysäisi muina miehinä, että mitäpä Jouni olipostimyynnistä tilannut. Jouni suoraan pohjoisen tapaan kertoi, että pumpattavan-Barbaranhan hän oli tilannut. Postimies kiinnostuneena kysäisi, miltäs moisen seuralaisen kanssa lemmiskely tuntuu. Tähän Jouni vastasi: "Jo vain se aidolta tunthuu, mie sain siltä jo tippurinki"
Perheeseen kuului isä Heikki ja äiti Rauni sekä ainut lapsi Tiina. Tiina oli jo varttunut kolmekymppinen roteva nainen. Tiina asusteli vielä vanhempiensa luona ja oli yhä vapaa "poikamiesnainen". Eräänä päivänä, kun Rauni saapui töistä kotiin, makasi Tiina olohuoneen sohvalla ja masturboi itseään hieromasauvalla. Rauni kyseli järkyttyneenä syytä moiseen touhuun. Tiina vastasi tyynesti, että "ettei tälläinen tukeva vanhapiika muuten seuraa saa". Seuraavana päivänä Heikin palatessa kotiin odotti häntä sama näky. Heikki kyseli syytä moiseen touhuun ja sai saman vastauksen, kuin äiti päivää aiemmin. Seuraavana päivänä kun Rauni ja Tiina palasivat kaupasta odotti heitä yllättävä näky. Heikki istui olohuoneessa pidellen toisessa kädessä kaljapulloa ja toisessa kädessä hieromasauvaa. Kun Rauni tiedusteli kiihtyneenä Heikin touhuja, sai hän vastaukseksi vain tylyn murahtelun "otetaan vävypojan kans vähän kaljaa ja katotaan lätkää".
Keski-ikäinen pariskunta Pohjois-Amerikassa kaipasi etelän lämpöön. Niinpä he päättivät matkustaa Floridaan vieläpä samaan hotelliin jossa olivat viettäneet hääyönsä 20 vuotta sitten.
Miehellä oli vapaata, joten hän matkusti päivää aikaisemmin. Saavuttuaan perille hän huomasi, että hotellihuoneessa oli tietokoneet ja hän päätti lähettää vaimolleen sähköpostiviestin.
Yksi kirjain sähköpostiosoitteessa meni kuitenkin väärin ja posti päätyi papin leskelle, joka juuri oli tullut miehensä hautajaisista kotiin ja halusi läpikäydä saapuneen postin sisältävät surunvalittelut sukulaisilta ja ystäviltä.
Lesken poika löysi hänet pyörtyneenä tietokoneen ääreltä ja luki näytöltä: Rakkaalle vaimolleni. Olen juuri saapunut perille. Tiedän, että yllätyt kuullessasi minusta. Niillä on tietokoneet täällä nykyään ja sähköpostia saa lähettää läheisillle ja tutuille. Olen juurikirjautunut sisään. Kaikki on valmista sinun huomista saapumistasi varten. Odotan innolla tapaamistasi. Toivottavasti pääset tänne yhtä vaivattomasti kuin minä.
P.S. Täällä on todella kuuma.
Hurrikaani iski täysin odottamatta. Risteilyalus upposi ja insinöörimies havahtui ajautuneena pienen saaren rantaan eikä hän nähnyt muita ihmisiä tai tarvikkeita. Hänellä oli vain banaaneja ja kookospähkinöitä. Tottuneena viiden tähden hotelleihin hänellä ei ollut aavistustakaan mitä tehdä, joten seuraavan neljän kuukauden aikana hän söi banaaneja, joi kookospähkinämehua, kaipasi vanhaa vaimoaan ja tarkkaili merta toivoen huomaavansa pelastusaluksen.
Eräänä päivänä insinöörin makaillessa puoliunessa rannalla, hän havahtui silmäkulmastaan huomaamaansa liikkeeseen. Kyseessä oli soutuvene, jossa oli kauneimman näköinen nainen, jonka hän oli koskaan nähnyt. Nainen souti insinöörin luokse.
Epäuskossa insinööri kysyi naiselta. "Mistä sinä tulit? Kuinka pääsit tänne?"
"Soudin saaren toiselta puolelta", nainen vastasi, "ajauduin tänne kun risteilyalus upposi joitakin kuukausia sitten."
"Uskomatonta", insinööri vastasi. "Luulin, ettei kukaan muu selviytynyt. Kuinka monta teitä on? Olitpa onnekas, kun soutuvene ajautui luoksesi, minulla kun ei ole mitään tarvikkeita".
"Olen yksin", nainen vastasi, "eikä tämä soutuvene ajautunut luokseni. Ei minullakaan ollut mitään tarvikkeita."
Insinööri oli hämmästynyt: "Mistä sinä sitten sait tuon soutuveneen?"
"Voi sehän oli yksinkertaista", nainen vastasi, "tein soutuveneen siitä mitä täältä saarelta löytyy. Airot ovat kumipuun oksia ja koversin pohjan palmupuun rungosta ja sivut sekä keulan tein eucalyptys puusta."
"Mu-mu-mutta sehän on mahdotonta", änkytti insinööri. "Sinulla ei ollut työkaluja eikä tarvikkeita, kuinka sinä onnistuit?"
"Eihän se nyt ollut ongelma", nainen vastasi. "Saaren toisella puolella on paljon ihmeellistä laavakiveä ja huomasin, että kun sitä kuumentaa tulisijassa, siitä tulee helposti muotoiltavaa rautaa. Käytin sitä tehdäkseni joitain työkaluja ja niillä sitten sain tehtyä kaiken tarvittavan."
"Mutta ei siitä sen enempää", nainen jatkoi. "Missä sinä asut?"
Häpeillen insinööri tunnusti, että hän oli nukkunut avotaivaan alla koko ajan.
"No, eiköhän sitten soudeta minun puolelleni", nainen sanoi.
Parin minuutin soutamisen jälkeen vene rantautui pieneen merenlahteen. Kun insinööri katsoi rannalle, hän melkein tippui veneestä. Rannalta lähti kivetty polku johtaen upeaan bungalowiin, joka oli maalattu siniseksi ja valkoiseksi. Kun nainen kiinnitti venettä ammattitaitoisesti punotulla hamppuköydellä, insinööri pystyi vain tuijottamaan tyhmänä.
Kun he saapuivat taloon, nainen sanoi rennosti: "Eihän tämä nyt kovin erikoinen ole, mutta kutsun sitä kuitenkin kodiksi. Istu alas, ole hyvä. Haluaisitko drinkin?"
"Ei, ei kiitos", insinööri vastasi hämmentyneenä. "En halua enää pisaraakaan kookospähkinän mehua"
"En ajatellut kookospähkinän mehua", nainen vastasi. "Miten olisi Pina Colada?"
Yrittäen peittää hämmästyksensä insinööri nyökkäsi vaisusti ja he istuivat sohvalle keskusteleman. Kun he olivat kertoneet tarinansa, nainen ilmoitti, "Vaihdan nyt jotain mukavampaa päälleni. Haluaisitko käydä suihkussa ja ajaa partasi? Partahöylä on yläkerrassa kylpyhuoneen kaapissa."
Kysymättä enää yhtään mitään insinööri meni kylpyhuoneeseen. Kaapissa oli luusta tehty partahöylä. Kaksi terävää simpukankuorta oli kiinnitetty sivuistaan kasvoja myötäilevään mekanismiin. "Tämä nainen on ihmeellinen", hän mutisi. "Mitähän ihmeitä tässä vielä paljastuukaan?"
Kun insinööri palasi olohuoneeseen, nainen istui sohvalla pukeutuneena ainoastaan pariin isoon lehteen, jotka oli strategisesti aseteltu, ja hän tuoksui ihanalta. Nainen pyysi insinööriä istumaan viereensä.
"Kerrohan minulle", nainen aloitti vihjailevalla äänensävyllä siirtyen samalla lähemmäksi miestä, "me olemme olleet tällä saarella todella pitkään ja olemme olleet kumpikin yksinäisiä. Uskoisinpa, että sinäkin haluaisit tehdä juuri nyt jotain, mitä olet kaivannut kaikkina näinä kuukausina, ymmärräthän..."
Nainen tuijotti syvälle insinöörin silmiin. Insinööri ei voinut uskoa korviaan.
"Häh mitä? Tarkoitatko todellakin...?" hän vastasi, "että voin lukea sähköpostini täältä?"
Kuinka annetaan kissalle pilleri...
Nosta kissa syliin ja pitele sitä vasemmalla käsivarrellasi kuin pitelisit lasta. Aseta oikea etusormi ja peukalo kissan suun molemmin puolin ja paina hellästi poskia samalla kuin pidät pilleriä oikeassa kädessä. Kun kissa avaa suunsa, pudota pilleri suuhun. Anna kissan sulkea suunsa ja nielaista.
Nosta pilleri lattialta ja kissa sohvan takaa. Pitele kissaa vasemmalla käsivarrellasi ja toista prosessi. Hae kissa makuuhuoneesta ja heitä pehmennyt pilleri pois.
Ota uusi pilleri pakkauksesta ja pitele kissaa vasemmalla käsivarrellasi ja pidä kiinni takajaloista lujasti vasemmalla kädelläsi. Pakota kissan leuat auki ja työnnä pilleri suun takaosaan oikealla etusormellasi. Pidä kissan suuta kiinni laskien samalla kymmeneen.
Poimi pilleri akvaariosta ja kissa vaatekaapin päältä. Huuda puoliso sisään pihalta.
Polvistu lattialle pitäen kissaa kiilattuna lujasti polviesi väliin pitäen kiinni etu- ja takakäpälistä. Älä välitä kissan matalasta mouruamisesta. Käske puolison pitää kiinni kissan päästä lujasti yhdellä kädellä, samalla kun tunget puista viivotinta kissan suuhun. Liu'uta pilleri suuhun viivotinta pitkin ja hiero kissan kurkkua voimakkaasti.
Hae kissa verhotangolta ja ota uusi pilleri pakkauksesta. Pistä muistiin uuden viivottimen osto ja verhojen korjaus. Lakaise rikkoutuneet koriste-esineet takasta ja laita ne syrjään myöhempää liimausta varten.
Kääri kissa isoon pyyhkeeseen ja pyydä puolisoasi makaamaan kissan päällä niin, että sen pää juuri ja juuri näkyy puolison kainalon alta. Pistä pilleri mehupillin päähän, pakota kissan suu auki lyijykynällä ja puhalla mehupilliin.
Varmista lääkepaketista, ettei pilleri ole vaarallinen ihmiselle. Juo lasi vettä, että saat maun pois suustasi. Laita laastari puolison käsivarteen ja pese veri pois matosta kylmällä vedellä ja saippualla. Hae kissa naapurin halkolaarista.
Ota uusi pilleri. Laita kissa kaappiin ja sulje ovet kaulan kohdalta niin että pää jää näkyviin. Pakota suu auki jälkiruokalusikalla. Ammu pilleri kissan kurkkuun kumirenksulla.
Hae ruuvimeisseli työkalupakista ja kiinnitä ovi takaisin saranoilleen. Laita kylmäkompressi poskellesi ja tarkista rokotuskortistasi viimeisen jäykkäkouristusrokotuksen päivämäärä. Heitä T-paita roskiin ja hae toinen paita makuuhuoneesta. Soita palokunta hakemaan kissa puusta tien toiselta puolelta. Pyydä anteeksi naapurilta, joka törmäsi aitaan väistäessään kissaa.
Ota viimeinen pilleri paketista. Sido kissan etu- ja takakäpälät yhteen puutarhalangalla ja sido se kiinni ruokapöydän jalkaan. Etsi paksut näppylähanskat vajasta. Pakota kissan suu auki pienellä jakoavaimella. Työnnä pilleri suuhun ja iso fileepihvinpala perään. Pidä päätä pystyasennossa ja kaada puoli litraa vettä kurkkuun jotta pilleri huuhtoutuu alas.
Pyydä puolisoa viemään sinut ensiapuun ja istu rauhallisesti hiljaa kun tohtori tikkaa sormesi ja käsivartesi sekä poistaa pillerin jämät oikeasta silmästäsi. Poikkea matkalla huonekalukauppaan ostamaan uusi pöytä.
Soita eläinlääkärille ja pyydä kotikäyntiä.
Eräänä iltana minut oli kutsuttu viettämään kaveriporukassa iltaa. Lupasin miehelleni, että olen takaisin puoleenyöhön mennessä: "Lupaan."
No, tunnit kuluivat ja kalja meni alas liiankin hyvin. Kolmelta aamuyöstä, kännissä kuin käki, suuntasin kotiin päin. Juuri kun pääsin ovesta sisään niin takkahuoneen käkikello kukkui kolmesti. Tajusin nopeasti, että mies varmaan heräsi, joten keksin nerokkaana naisena kukkua yhdeksän kertaa lisää. Olin oikein ylpeä itsestäni, kun keksin niin nerokkaan ajatuksen ja vielä aivan tukka täynnä. Mahdollinen yhteenotto oli näin vältetty.
Seuraavana aamuna mieheni tiedusteli kotiintuloaikaani. Kerroin hänelle, että tulin kahdeltatoista eikä mieheni vaikuttanut lainkaan epäilevältä. Tässä vaiheessa olin varma, että homma toimii saumattomasti.
Sitten hän sanoi: "Me tarvitsemme muuten uuden käkikellon." Tiedustelin tietenkin syytä moiseen. "No, viimeyönä se kukkui kolmesti. Senjälkeen se sanoi, että voi vittu ja kukkui neljä kertaa lisää. Sitten se selvitti kurkkuaan ja kukkui sen jälkeen kolme kertaa lisää, kikatti ja lopuksi pieraisi."
Olin ostoksilla ja ostamassa 20 kg säkillisen Sertiä koiralleni. Kassajonossa nainen takanani kysyi omistanko koiran. Mitä hemmettiä ihminen oikein kuvitteli, elefanttiko minulla olisi kotona?
Päätin piristää kireää stressaantunutta tunnelmaa. Kerroin naiselle, että ei, minulla ei ole koiraa vaan olen päättänyt aloittaa uudelleen Serti-dieetin. Lisäsin että se ei ehkä ole hyvä idea koska edellisellä kerralla päädyin sairaalaan, mutta toisaalta olin laihtunut 25 kiloa siihen mennessä kun heräsin teho-osastolta tippa molemmissa käsissä ja letku jokaisessa reiässä mitä kropasta löytyy.
Kerroin naiselle että dieetti toimii niin että tungetaan taskut täyteen Sertiä, ja aina kun näläntunne yllättää heitetään pari papanaa suuhun. Serti on täydellisen tasapainoista ravintoa, joten ruokavalio toimii oikein hyvin. (Tässä vaiheessa koko kassajono kuunteli korvat hörössä.)
Nainen kysyi aivan kauhistuneena olinko joutunut teho-osastolle koska olin saanut myrkytyksen koiranruuasta. Vastasin etten suinkaan; olin astunut varomattomasti ajoradalle nuuhkiakseni söpön kultaisen noutajan persuksia ja auto ajoi meidän molempien yli.
Edessäni jonottanut punakka kaveri nauroi niin kovaa että olin aivan varma että hän saa sydärin.
Myymälänjohtaja kutsuttiin paikalle ja sain porttikiellon kyseiseen kauppaan.
Puhvelilauma siirtyy tasan niin nopeasti kuin sen heikoin ja viimeisin puhveli. Jos laumaan hyökätään, heikoin tapetaan ensin. Tämähän on luonnollinen asia ja parantaa laumaa kokonaisuutena, koska puhveleiden yleinen nopeus ja terveys parantuu, kun heikommat karsitaan tasaisin väliajoin pois.
Samaa logiikkaa käyttäen ihmisten aivot toimivat tasan niin nopeasti kuin hitain aivosolu. Alkoholin käyttöhän, kuten me kaikki tiedämme, tappaa aivosoluja, mutta tottakai hitaimmat ja heikoimmat aivosolut kuolevat ensin.
Joten tasaisen alkoholin käytön avulla huonot aivosolut poistuvat automaattisesti ja aivot tulevat nopeammiksi ja tehokkaammiksi. Siksi tunnet itsesi aina paljon fiksummaksi parin oluen jälkeen...
Ranskan muukalaislegioonaan tuli uusi komentaja. Hänelle esiteltiin paikkoja. Keskellä erämaata oleva leiri oli äkkiä esitelty. Telttojen lisäksi erämaassa oli kuitenkin pieni maja. Komentaja kysyi, että mikäs maja tuo on. Legioonan kapteeni sanoi, että kun täällä ei ole yhtään naisia täällä erämaassa, niin tuolla majassa on kameli sitä varten, jos seksihalut kasvavat liian suuriksi... Hyi olkoon! sanoi komentaja. - Iljettävää.
Pari viikkoa kului, niin komentjallekin tuli lievä, no, tarve... Hän meni kapteenin luo ja kysyi: Tuota... milloinkas se kameli olisi vapaa? Kapteeni sanoi, että jo iltapäivällä. Komentaja meni silloin majaan ja siellähän olikin oikein sievä kameli. Vieressä oli jakkarakin sopivasti. Komentaja ajatteli, että ei voi mitään, asetteli jakkaran kamelin taakse ja ryhtyi hommiin. Silloin kapteeni tuli sisään majaan ja sanoi: En haluaisi keskeyttää, mutta olisikohan miellyttävämpää, jos tekisitte niin kuin muutkin meidän miehet, eli ajaisitte sillä kamelilla tuohon läheiseen kaupunkiin naisiin...
Parempi olla selitykset valmiina, onhan pikkujoulut jo ovella...
Ai, minä vai? Ettäkö missä olen ollut? Firman pikkujouluissa tietysti, kyllähän sä sen tiesit! Menihän se vähän pitkäksi, sori, mutta oli siinä ihan silkaa epäonneakin mukana. Mä olin kato lähdössä kotiin jo silloin ekana iltana melkein heti, kun kehtasi, oli syöty ja pomo oli puhunut ja porukka alkoi tulla juovuksiin. No joo, otinhan minäkin ne pakolliset ruokajuomat, viininlitkua ja vähän konjamiinia. Aika tylsää, samat naamat joka päivä töissäkin...
Sen verran siinä oli kumminkin hulinaa, että erehdyin vessan ovesta. Joku siivouskomero se kai oli, en minä niin tarkkaan katsonut. Tein ne tavalliset ja rupesin kampaamaan, etten tukka silmillä kotiin tulisi. Vaan peilistäpä ei näkynyt mitään, siellä ei nääs ollut valoja. Päättelin tietysti, että kai minä olin jo mennyt kotiin, kun ei peilistä näy. Vasta seuraavalla vessareissulla osuin oikeasta ovesta ja huomasin, että täällähän sitä vielä ollaan.
Arvaat kai, että hätä tuli. Äkkiä kotiin! Sen verran oli kuitenkin päässyt aikaa vierähtämään, että viimeinen hissi oli jo mennyt, ja me oltiin sentään kymmenennessä kerroksessa. Oli siellä muitakin hajamielisiä, oli pakko olla aamuun asti. Kun lopulta pääsin ulos, oli ihan jumalaton myrsky, muistat varmaan. Siinä kun otti askeleen eteenpäin, niin myrsky puhalsi kaksi askelta takaisin. Ei auttanut mikään, pakilla oli peräydyttävä alakerran baariin. Vasta iltapäivällä uskallettiin uudestaan ulos. Oli se vaan niin kamala myrsky. No, minä tietysti taksiin, että nyt renkaat soikeina kotio. Osuttiin tietysti keskelle ruuhkaa. Oli menossa ne EU-mielenosoitukset ja taksi jäi jumiin kurdien ja maajussien väliin. Ei ollut mitään asiaa muualle, kuin porukan mukana sinne, minne ne meni, Messukeskukseen siis. Sieltäkään ei päässyt ulos, vaan piti kuunnella niitä EU-jorinoita. Et sattunut TV:stä näkemään? Minä siellä vilkuttelin ja tekstasin kyltin, jossa luki "TULOSSA OLLAAN!"
Oletkos muuten huomannut kuinka saman näköisiä nämä talot täällä on? Minä huomasin sen illalla, kun pylörähdin taksilla pihaan. Sieltä rupesi tulemaan jumalaton doopermanni vai mikä lienee ollut. En minä siinä hädissäni muistanut, että eihän meillä ole koiraa, vaan lähdin sitä kusettamaan tuohon puistoon. Huono onni sinänsä, että oli pakastanut. Se koira-raukka jäätyi takakoivestaan kiinni siihen sähkötolppaan. Piti kutsua palokunta hätiin ja viedä otus eläinlääkärille ja sitten takaisin kotiin. Isäntäväki oli onnessaan, kun sai koiransa takaisin, etten raaskinut sieltä heti lähteä. Koirista puhuttiin etupäässä.
Kaikki alkoi siitä, kun nuori komea mies piti hyvää huolta fyysisestä kunnostaan. Hölkkäsi ja nosti puntteja. Otti aurinkoa. Joka ilta mies asettui alastomana peilin eteen voidakseen ihailla vartaloaan.
Hän huomasi olevansa tasaisesti ruskettunut lukuun ottamatta penistä,joka ei ollut saanut aurinkoa. Jotain asialle oli tehtävä, se oli päivänselvä asia. Mies siis meni seuraavana päivänä uimarannalle, mutta hautasi itsensä kokonaan hiekkaan jättäen vain peniksen törröttämään hiekkakasan harjalle. Siinähän se mukavasti ruskettuisi lämpimässä auringonpaisteessa.
Sattui kulkemaan ohi kaksi iäkästä naista. Toinen huomasi vipusen hiekassa ja huudahti: Ei oikeutta maassa saa!! Mitä tarkoitat? kysyi toinen.
Katso tuota!
Kun olin 10-vuotias pelkäsin sitä.
Kun olin 20-vuotias olin utelias sen suhteen.
30-vuotiaana rakastin sitä.
40-vuotiaana anelin sitä.
50-vuotiaana maksoin siitä.
60-vuotiaana rukoilin sitä.
70-vuotiaana olin unohtanut sen.
Ja nyt kun olen 80-vuotias, niitä kasvaa villinä luonnossa.
Nuoripari ei ollut vielä kertaakaan harrastanut seksiä. Tyttö oli aina nukkunut pojan vieressä yöpaita päällään, mutta yhtenä iltana sitten tyttö tulikin makuuhuoneeseen ilkialasti... Poika vaivautuneena: "ööö...mitäs tää nyt on...???"
Tyttö vastasi: "Ei kun tää on vaan tämmönen uusi EU-yöpaita..!" Ja seurauksena oli upeaa seksiä...
Tyttö kertoi asiasta seuraavana päivänä mummulleen, joka innostui ja päätti kokeilla samaa temppua...
Illalla mummu tuli makuuhuoneeseen ilkialasti ja pappa kauhistui: "mitä ihmettä sä nyt..??" Johon mummu: "Ei kun tää on vaan tämmönen uusi EU-yöpaita..!"
Pappa katsoi edelleen kauhuissaan ja tokaisi: "No olisit nyt edes silittänyt sen ensin!!!"
Pyhän Pietarin pakeille oli pyrkimässä samaan aikaan kolme miestä. Pyhä Pietari valitteli ruuhkaa ja tilanpuutetta, sanoi viimein ottavansa sisään vain yhden kolmesta miehestä, sen joka oli kuollut kauheimman kuoleman. Pietari haastatteli miehiä yksitellen ja aloitti siitä, jolla oli ammottava reikä päässä.
"Olin jo pitkaan epäillyt vaimoani uskottomuudesta, ja kerran tulin kotiin hieman normaalia aikaisemmin kohdatakseni hänet itse teosta. Kun tulin sisään, kuulin suihkuveden lorisevan. Aloin kuumeisesti etsiä miestä asunnostamme, mutta en löytänyt ketään. Kunnes tulin parvekkeelle. Siellä mies roikkui parvekkeen ulkopuolella kaiteesta kiinni pitäen. Aloin hakata hänen sormiaan nyrkeilläni vimmatusti, mutta kun se ei auttanut, niin hain vasaran ja hakkasin sillä. Mies huusi tuskasta ja putosi 25 kerrosta - mutta suoraan puskaan. Mies jäi eloon, ja aloin miettiä mitä tehdä. Raahasin keittiöstä raskaan pakastimen ja tipautin sen miehen perään. Siihen mies kuoli, mutta aloin katua tekemisiäni, ja ammuin itseni surusta ja häpeästä pistoolilla."
Pietari katsoi miestä, kohotti kulmiaan ja pyysi seuraavan miehen puhutteluun.
"Olin juuri ostanut jumppakirjan, ja harjoittelin asuntomme parvekkeella 27. kerroksessa. Yhtäkkiä jalkani lipesi, ja putosin. Onneksi vain 2 kerrosta, sillä sain viime hetkessä kiinni kaiteesta jossain alempana. Siinä roikkuessani paikalle saapuu mies joka alkaa hakata sormiani vimmatusti. Kestän sen, mutta kun mies hakee vasaran ja lopettelee urakkansa sillä, on minunkin päästettävä irti. Putoan huutaen 25 kerrosta. Mutta jo toisen kerran olen onnekas, ja putoan suoraan puskaan. Kauaa en ehdi onnestani nauttia, sillä viimeinen muistikuvani maailmasta on ison arkkupakastimen putoaminen päälleni, tuon samaisen miehen heittämänä."
Pietari ei voi olla hymyilemättä, kun pyytää kolmatta miestäpuhutteluun.
"Okei, siis tää on pitkä tarina. Kuvittele että sä olet alasti piilossa isossa arkkupakastimessa ja..."
Olipa kerran hitsari Tiihonen, joka oli maailmalla melko tunnettu mies. Tiihonen ajatteli mennä hakemaan Wärtsilältä töitä, työtön mies kun oli. Tiihonen tuumaili että parempi mennä suoraan pomojen luo puheille niin ei tarvitse hakemuksia täytellä. Ja sinnehän Tiihonen sitten maanantai aamuna paineli. Pomot kyselivät kaikennäköisiä rutiinikysymyksiä Tiihoselta ja Tiihonen vastaili parhaansa mukaan. Yksi pomoista kiinnostui Tiihosesta ja kysäisi että oliko tällä mitään erityis meriittejä, joilla hän pääsisi Wärtsilälle töihin. Tiihonen tuumasi ettei hänellä muuta ole kuin että hän on maailmalla melko tunnettu mies. Pomot tuumailivat tämän jälkeen että voihan tuon Tiihosen ottaa ainakin koeajalle jos ei muuta.
Ja niin Tiihonen sitten seuraavana aamuna meni töihin ja painoi hitsaushommia menemään hullun lailla. Pari viikkoa vierähti ja Presidentti Reagan tuli valtiovierailulle Suomeen. Tietysti Reaganin vierailuun kuului myös käynti Wärtsilän tuotantolaitoksessa. Pomo opasti Reagania pitkin hitsaushallia ja samalla ihmetteli että mitä ihmettä tuo Reagan oikein tähyilee. Yhtäkkiä Reagan karjaisee: "Hello Tiihonen!". Jonka seurauksena Reagan ja Tiihonen heittivät läppää jonkin aikaa. Ikävä kyllä Tiihonen joutui tämän tapaamisen lopettamaan lyhyeen koska hänellä oli hurja urakka päällä, joten Reagan häipyi maasta...
Hetken kuluttua kuului keskusradiosta kuulutus: "Tiihonen toimistoon, Tiihonen toimistoon!". Tiihonen paineli pomon toimistoon ja kysyi: "Mitä ny?". Pomo kysyi Tiihoselta että mikäs mies se sinä olet kun Reaganin tunnet? Tiihonen vastasi vaatimattomasti että mä oon maailmalla aika tunnettu mies. Pomo ajatteli että tässähän meillä on kunnon hitsari ja päätti vakinaistaa Tiihosen työsuhteen.
Pari viikkoa meni ja Breznev pärähti valtiovierailulle Suomeen. Eikös hänkin käynyt sitten Wärtsilän tehtailla vierailemassa pomon opastamana. Pomo ihmettteli että mitä ihmettä se Breznev oikein pähyilee. Yhtäkkiä Breznev karjaisi: "Tere Tihoonen!". Tiihonen huusi Brezneville sujuvalla venäjänkielen taidolla että: "Sori ny Breznev, mut nyt ei kerkee jutella mut soitellaan". Jonkin aikaa kului ja Breznev lähti poijes.
Hetken kuluttua kuului keskusradiosta kuulutus: "Tiihonen toimistoon, Tiihonen toimistoon!". Tiihonen paineli pomon luo ja kysyi että: "Mitä ny?". Pomo sanoi että kyllä hän sen ymmärtää että Tiihonen tuntee Reaganin, mutta mistä helvetistä te tunnette Breznevin? Tiihonen siihen vaatimattomasti että mä oon vaan maailmalla aika tunnettu mies. Tästäkös pomo innostui ja tuumasi että jos näin on asiat niin varmaan tunnet Paavinkin. Tiihonen totesi että tottahan hän paavin tuntee. Pomo tuumasi että siinä tapauksessa lähdetään vatikaaniin saman tien morjestamaan paavia.
Ja sinnehän sitä sitten lähdettiin ja saavuttuaan aukiolle Tiihonen sanoi pomolle että odotapas tässä aukion laidalla niin hän käy moikkaamassa paavia. Tiihonen jututti siiten paavia aukiolla ja huomasi yhtäkkiä että pomo pyörtyi. Sinnehän Tiihonen sitten syöksyi läpsimään pomoa poskille ja sanoi pomolle ettei tämä nyt niin suuri juttu ole että hän paavin tuntee. Pomo siihen että ei siinä mitään että sinä paavin tunnet mutta kun tästä käveli äsken kaksi neekeriä ohi ja kysyi minulta että kuka tuo valkokaapuinen mies on joka juttelee Tiihosen kanssa!
Näin kevätpuolella talvea tulee terveelle miehelle mieleen ne elämän perusasiat. Mahla alkaa virtailla, vai mitenkä sitä sanotaan. Suoranaista yksinäisyyttä ei tietenkään ole, kun on tuo koira. Kavereita on aina sen verran, että saadaan korttirinki kasaan ja kiljuun kimppasokerit kerran kuussa.
Vaan joitain kummallista ylimääräistä kaipuuta se pukkaa kevät karunkin uroon munaskuihin. Mikä siinä auttaa, sanottu ja tehty.
Pistin Helsingin Sanomiin ilmoituksen: "Katseenkestävä, huumorin-tajuinen nainen. Sinua etsii tositarkoituksella rehellinen suomalainen mies. Myös hellien takkailtojen mahdollisuus. Alko ja savuttelu eivät hallitse elämääni. Harrastuksina autoilu, aerobic ja metsästys. Saanhan kohdata sinut keväässä? Nimimerkki: Yksinäinen tulppaani."
Yks Kejonen siinä ilmoituksessa vähän konsultoi. Se on taksikuski, ja nehän tuntee kyllä naiset. Sama Kejonen kirjoitti naisille ne muutamat kirjeetkin vastaukseksi. Tehokkaita täkyjä, romantiikkaa. Vähän epäilen sitä Kejosta homoksi, kun se osaa niin monta runoa ulkoa ja sillä on tietokone.
Oisko mennyt kuukauden päivät kun yksi leidi oli sitten tulossa käymään. Lähdin asemalta Ladalla hakemaan. Pistin vähän siistimpää päälle: pikkutakin ja salihousut. T-paidassa luki pikkusen huumoria: Ellun Piriste.
Deodorantti oli taas kateissa; suhautin kainaloon Raidia, sama se mikä haju. Minulla oli siinä matkan varrella, kaverin pajassa, kesärenkaat pinnoitettavina, piti käydä ne hakemassa. Myöhästyin asemalta melkein tunnin. Kaks kertaa muistin siinä hötäkässä sen naisen nimenkin väärin. Vaan paskaakos tuosta, ei se pahoittanut mieltänsä, niin reippaastihan tuo kanteli matkalaukkunsa autolle, kun minä kävin täyttelemässä lottokupongin.
Laiton sen takapenkille istumaan pitkäsiimalaatikon päälle, kun minun koira istuu aina edessä.
Tuli se Kejonen siihen irvistelemään, että onkos toimitettu tavara tuoretta. Piti tarjota sille baarissa pari kaljaa, sellainen oli sopimus. Nainen odotteli koiran kanssa autossa.
Ostin lähtiessä grilliltä lihapiirakan lenkinpätkällä, kaikki mausteet, extra sipuli ja maitoa. Söin itse, annoin osan koiralle, ja kyselin, että ottaako se takapenkkiläinen kanssa. Se sanoi junassa syöneensä. Otin siinä ajellessa tekarit suusta ja nuoleskelin puhtaaksi.
Sitä naista rupesi oksettamaan, piti pysähtyä. Tietää ne junien ruuat. Loppumatka meni kuitenkin ihan mukavasti. Selailin Jallua ajellessa, enkä meinannut huomata yhtä kollia, piti ihan koukata, että sain sen pyörän alle. Nyljin mirrin näppärästi rukkastarpeiksi, pyyhin kädet koiraan ja eikun taas matkaan.
Tarjoilin hieman tunnelmamusiikkia. Frederikin "Mä tahdon takoa sun markkinarakoa" on lempikappaleita. Se ehti tulla kahdeksan kertaa ennen kuin oltiin kotipihassa.
Oli siinä vaiheessa jo niin seksuaalisesti ylivirittynyt tunnelma, että piti juoksulla mennä vessaan. Oli meillä myöhemminkin semmosta estottoman kodikasta tunnelmaa. Kopeloin sitä "vaimoehdokasta" kokeeksi sieltä täältä, tullen mennen, kun se kanteli vettä kaivolta, luutusi lattioita ja pesi nyrkkipyykkiä.
Puolilta päivin kävi poliisi kyselemässä ulosottomiehen kanssa saataviaan. Niillä oli koira mukana, ja se oksensi, kun näki minun ruokailevan. Täällä ei turhaan hienostella!
Lainasin siltä naiselta käsilaukusta pari satasta, että näkevät viranomaisetkin, ettei tässä ihan yhteiskunnan siivellä eletä.
Illalla soittelin kaverit paikalle "Barbaraa" katsomaan. Pidettiin perinteinen piereskelykilpailu. Minä voitin, vaikka Simanaisen Oskari soitti porilaisten marssista ensimmäisen säkeistön melkein kokonaan ennen kuin sillä pärähti henki materiaksi! Sen kunniaksi päätettiin lähteä kylillä pyörähtämään. Tehtiin oikein lista kaikista hauskuuksista, mitä nyt sellainen äijäporukka pikkupäissään keksii.
Barbaralle päsähti ärhäkkä päänsärky, ja se jäi kotiin. Soittelin sille myöhemmin aamuyöstä monta lämmittelypuhelua kotiin eikä tosiaankaan mitään pyhäkoulutekstiä.
Oisko se kello ollut jotain kolme, kun tulin kotiin. Barbara nukkui matkalaukkujensa päällä, omituisia ovat etelän tavat! Mukava oli silti tulla; kyllä se naisen käsi on, joka huushollissa näkyy.
Minun piti se Barbara kuitenkin herättää. Sai maksaa taksin ja siivota takapenkin, kun minä en millään jaksanut.
Aamulla tuli äitimuori käymään, kuului heti ovelta sanovan, että meidän poika pärjää ihan hyvin ilman tuollaisia meikattuja kaupunkilaisvosujakin.
Ja niinpä se lähti Barbara. Laukut jäivät ja kaikki. No, oli miten oli. Kyllä se on justiinsa se huumorintaju, mikä pittää meikäläisen naisella olla kohallaan. Ja ulukonäkö tietenki.
Oiva Sarkkinen on edelleen poikamies.
Mikko Kuustonen seurusteli kerran nuorukaisena kirkkoherran tyttären kanssa ja oli innoissaan, kun pääsi ensimmäisen kerran tapaamaan tytön vanhempia. Tiesihän Mikko, että jos vanhemmat hyväksyisivät hänet, tyttö voisi vaikka antaa... suudelman. Siinä sitä istuttiin olohuoneessa ja keskusteltiin tosiolevaisesta, kun jännitys ja kahvi alkoivat vaikuttaa Mikon suolistossa. Pian poika ei enää pystynyt pidättelemään vaan päästi pienen pierun. Kirkkoherra katsoi vihaisesti perheen koiraa, joka sattui makailemaan Mikon tuolin alla, ja torui: "Musti!" Mikko huokaisi helpotuksesta ja jysäytti toisenkin kerran koiran piikkiin.
"Musti!" nuhteli tällä kertaa kirkkoherran rouva.
Kului muutama tovi, ja ilma vain kiersi Mikon suolistossa. Eihän siinä auttanut muuta kuin päästää ilmoille kunnon jyräys.
"Musti!" ärjyi kirkkoherra naama punaisena.
"Tule pois sieltä tuolin alta, ennen kuin se pitkätukkainen hipinretale paskantaa päällesi!"
Tässä railakas tositarina! Yörientojen kuluista ja siitä mitä sillä rahalla saisi!
Turo maalta oli päässyt Helsinkiläiseen baariin. Juhlan kunniaksi hän veti älyttömät lärvit, joka maksoi hänelle 500 mk. Kesäaikana olut on kallista ravintolassa, mutta onneksi Turon täydellisen konkurssin pelasti huono viinanottokyky ja näin luottokortti ei viuhunut. Päihdytettyään itsensä tilaan, joka täyttää poliisilain mukaan yjt-perusteisen säilöönoton perusteet, raahautui sankarimme rautatieasemalle nukkumaan, sillä ulkonahan kastuu sateen sattuessa. Hän kömpi kioskin kulmanurkkaan aivan käymälöiden välittömään läheisyyteen ja menetti tajuntansa osaltaan kusen hajun ja osittain ankaran juopumistilansa seurauksena.
Uusi aamu koitti, päätä kivisti, oli kusihätä, paska maistui suussa ja markat oli dokattu. Sankarimme päätti kuitenkin lähteä kohti uusia seikkailuja. Hortoiltuaan aikansa hän huomasi, että joku iiskotti oli ottanut käyttöönsä hänen matkapuhelimensa aamuyön tuntien aikana. Kauhu ja kylmät väreet hiipivät selkapiitä pitkin. Mihin puhelimella oli soitettu ennenkuin hän sen onnistuisi sulkemaan Mokadishuun, Viipuriin, Belgradiin, Vietnamiin...?
Onneksi tarinallamme on onnellinen loppu, Turo sai luurinsa suljettua ja Sergei tai mahdollisesti Abdi Mohamed ei ollut kerennyt soittelemaan tärkeitä puhelujaan kuin vaivaisen 1500 mk edestä 4 tunnin aikana. Koska kuitenkin hintavertailu on aina paikallaan, sillä kuluttajaahan kusetetaan tunnetusti niin summa summarum:
Turon menetykset: Dokatut 500 mk + 1500 mk puhelut+puhelinkone 1500 mk = 3500 mk + henkiset kärsimykset, pilluton ilta ja armoton krapula, jysäri, morkkis. Tällä rahalla Turo olisi saanut Viipurin torilta uutuus cd-levyja 5250 kpl.
Vaihtoehtoisesti samalta torilta olisi saanut nuoren blondin vuorokaudeksi käyttöön + avoauton ja kuljettajan vuorokaudeksi seisomaan hotelli Drusban eteen, samalla kun Turo olisi syönyt hotellissa maittavan meriaamiaisen nuoren blondin kanssa. Rahaa olisi vielä jäänyt 2000 mk, jolla olisi saanut vhs-videopornokasetteja 100 kpl, sekä laatikon maistuvaa Koff-olutta.
Mikäli Turo olisi päättänyt vetää rahalla kännin Tallinassa, hän olisi rahalla saanut Copter Linen menopaluun valilla H:ki-Tallinna-H:ki+ tax-free tuliaiset eli täydet ransuunit. Rahaa olisi kulunut tahan 1500 mk. Loppurahalla Turo olisi saanut Tallinassa hotellihuoneen+ 20-vuotiaan blondihierojan pystyhinkeillä ja oravapillulla. Tähän olisi kulunut 1500 mk sisältäen meriaamiaisen blondille ja Turolle, sekä yhden hengen huoneen parisängyllä. Helsinkiin palattuaan Turo olisi tilannut vielä kumijalan vastaan kopterikentälle, sillä hän olisi ajattanut itsensä ja tax-free-tuliaiset Radisson SAS-hotelliin, jossa hän olisi hyödyntänyt kesähinnan 295 huone. Rahaa olisi kulunut nyt 355 mk sisältäen taximatkan+ alv:n. Vielä olisi riittänyt rahaa muutamaan olueeseen hotellin alabaarissa. Samalla olisi hihaan voinut tarttua, joku hotellissa vieraana asuva kaunotar. Aamulla nautittuaan hotellihintaan sisaltyvän maittavan ja runsaan aamiaisen, Turo olisi voinut ajaa Hkl:n kuukausizetillä himaan blondin kanssa dokaamaan loput tax-free juomat ja polttelemaan Tallinasta edullisesti hankittuja herkku Marlboro-savukkeita.
Eli kantsiiko käydä Helsingin yössä?
Kertokaa omin sanoin, mikä ahistaa, sanoi psykiatri asiakkaalleen.
No joo. Kaikki alkoi, kun menin naimisiin. Vaimolla oli aikuinen tytär, josta siten tuli minun tytärpuoleni. Isäni tuli vierailulle, rakastui tytärpuoleeni ja meni tämän kanssa naimisiin. Niinpä tytärpuolestani tuli myös äitipuoleni. Vaimoni sai pojan. Siitä tuli automaattisesti isäni lanko, koska se on isäni kanssa naimisissa olevan tytärpuoleni velipuoli. Koska poika on äitipuoleni veli, se on siten myös minun setäni. Isäni vaimo sai myös pojan. Se on minun veljeni, vaikka samalla olen myöskin sen ukki. Onhan se tytärpuoleni poika. Vaimoni on minulle mummo, äitipuoleni äiti. Siitä seuraa, että olen oman vaimoni lapsenlapsi. Ottaen huomioon, että olen naimisissa isoäitini kanssa, en ole ainoastaan vaimoni puoliso ja lapsenlapsi, vaan myös itseni isoisä. Siksi ahistaa.
Mies tulee kotiin töistä väsyneenä, lysähtää tapansa mukaan sohvalle TV:n ääreen ja huutaa vaimolleen keittiöön: "tuotko minulle oluen ennen kuin se alkaa!"
Vaimo tottelee ja tuo hänelle oluen. Viisi minuuttia myöhemmin mies sanoo: "tuotko vielä oluen ennen kuin se alkaa."
Vaimo katsoo kummastuneena ja huokaisten hakee oluen miehensä eteen. Mies juo toisenkin oluen loppuun ja hihkaisee: "nopeasti nyt vielä yksi, se alkaa millä hetkellä hyvänsä!"
Vaimolta menee hermo ja hän ryhtyy huutamaan miehelleen: "Onx toi ny kaikki mitä aiot tänään tehdä? Juoda kaljaa ja maata siinä sohvalla? Sää et sitten kans oo mitään muuta kuin patalaiska, juoppo ja läski ja sitä paitsi...!!!"
Mies nousee istumaan ja toteaa: "Ny se sitten alko."
Millaista sokeutta ja tietämättömyyttä osoittikaan se kotikutoinen ruuneperi, joka laati aikoinaan seuraavan lastenlorun:
"Lennä, lennä leppäkerttu ison kiven juureen. Siellä sinun isäs, äitis keittää sulle puuroo..."
Jos tuon värssyn tekijä saisi luettavakseen Englannissa valmistuneen maailman laajimman leppäkerttututkimuksen, niin hän vetäisi käteen ja sen jälkeen itsensä hirteen. Ja jättäisi kaikille Suomen lapsosille viimeisen viestinsä: "Antakaa anteeksi pienet piltit, setä puhui paskaa.".
Maailmassa on kaikkiaan 5200 leppäkerttulajia ja nehän ne varsinaisia pornotähtiä ovatkin. Leppäkerttu-uros on sen sortin sosialisti, että kun sillä alkavat hormonit hyrräillä, niin se viihtyy naaraan päällä 18 tuntia yhtä mittaa. Sanomattakin lienee selvää, ettei siinä silloin liiemmin aikaa puuronkeittoon jää. Tämä ajaa varmasti monen suomalaisen miehen apeisiin itsetutkiskeluihin, sillä meistä monet ovat ylpeitä yltäessään 18 sekuntiin.
Leppäkertunkin luulisi kyllä suoriutuvan kyseistä toimituksesta hieman nopeammin sillä lentäessä sen siivet lyövät 91 kertaa sekunnissa. Mutta kun ei, niin ei. Kukin bylsii tyylillään. Ja kaiken kukkuraksi leppäkerttu-uroksilla on koko ajan vain se yksi mielessä, sillä usein ne sekaantuvat vainajiinkin ja alkavat vasta muutaman tunnin kuluttua puntaroida syitä naaraiden frigiditeetin yleistymiseen.
Toisin sanoen ne ovat siis nekrofiilejäkin! Miksei yhteiskunta tee mitään!!!
Toki sellainen hurjastelu kuluttaa energiaa ja jatkuvan veivauksen lomassa leppäkertut saattavat ahmaista satakin lehtikirvaa päivässä. Ja jos tällaista välipalaa ei ole tarjolla ne syövät toisiaan ja jopa sisaruksiaan. Eli leppäkerttu-urokset eivät ole pelkkiä sikoja, pukkeja ja nekrofiilejä vaan kaiken kukkuraksi kannibaalejakin.
Vastuuntuntoisia vanhempia leppäkertut eivät missään tapauksessa ole, sillä ne vaihtavat koko ajan partneria. Ja tästä syystä sukupuolitaudit ovat niiden parissa erittäin yleisiä. Tässä valossa leppäkerttua ei pidä missään tapauksessa innostaa irstailemaan ison kiven juureen, vaan se kannattaa ohjata määrätietoisin sanoin lähimmälle sukupuolitautien klinikalle. Vielä parempi on viedä se sinne henkilökohtaisesti, jotta voi samalla tarkistaa, löytyykö omastakin viisarista jälleen joitain uutuuksia.
Vetoankin täten kaikkiin suoraselkäisiin suomalaisiin vanhempiin, jotka haluavat kasvattaa lapsistaan järjestäytyneen yhteiskunnan kunniallisia jäseniä: Pitäkää leppäkerttulorut omana tietonanne!
(Lähde "Veivin heiton alkeet", Seppo Hyrkäs & Tommy Taberman)
Se mikä on elämässä epäreiluinta, on tapa jolla se päättyy. Elämä on itse asiassa yhtä helvettiä. Se vie suurimman osan ajastasi, ja mitä saat kiitokseksi? Kuoleman! Onko se joku bonus vai mikä!?
Minun mielestä elämä pitäisi elää takaperin. Hoidetaan pahin tälli, eli kuolema, pois alta heti alkuun. Tämän jälkeen siirrytään vanhainkotiin, josta sinut passitetaan pihalle koska olet liian nuori ja hyväkuntoinen. Saat kultakellon ja aloitat työelämäsi korkeimmalta pallilta.
Teet töitä 40 vuotta, kunnes aloitat riemukkaan opiskeluelämän. Kuntosi paranee koko ajan, ja näytät päivä päivältä paremmalta. Ryyppäät ja riehut ja seksielämäsi on yhtä sekoilua valmistuessasi yläasteelle menemiseen.
Käyt läpi ylä- ja ala-asteet, jossa koulutehtävät helpottuvat vuosi vuodelta. Lopussa saat kultaisen tähden vihkoosi kun lasket 1+2 oikein. Olet lapsi ja elät viimeiset vuotesi ilman vastuuta leikkien, syöden ja nukkuen.
Lopuksi kellut äidin vatsassa 9 kuukautta jonka jälkeen päätät elämäsi orgasmiin!
Tuho tulkoon tietoverkkoon,
piru PC:nsä periköön.
Nouskoon käry skannerista,
pauke kuulukoon koneista.
Valvoin hullu vuorokauden,
tehdessäni tiedostoa,
joka otti ja katosi,
pyyhkiytyi kuin poutapilvi,
vaiko viirus sen tuhosi.
Nyt saa riittää rimpuiluni,
painun perkele pellolle,
menen metsään miettimähän,
kera kynän ja paperin.
Käytän päätä, en päätettä,
sähköisen sekundan juurta,
megamakulan sydäntä...
Kirjoittamaan käydessäni,
ruvetessani runolle,
haikullepa hankkeissani,
tankan tuottoon tahtoessa
tilttasi tehopelini,
kompuutterini kärähti,
näytönohjainta närästi,
empi myös emolevyni.
Jopa mustui miehen muoto,
kävi kasvot kalvakaksi,
käsitteli kännykkäänsä,
apuvoimia aneli.
Saapui huolto huomenissa,
kannen alle kurkisteli.
Kotvasen konetta tutki,
siitä loihi lausumahan,
sanasen tuo virkkoi.
"Myy jo myllysi museoon,
kuljettele kierrätykseen
ikäloppu ihmehesi,
reporanka rakkineesi -
ei tule kalua tästä!
Osta entistä ehompi,
vehje uusi uljahampi,
kirjokansi kirkkahampi,
joka kirjaa kiirehesti,
eikä vitkaan vikise.
Kotvan kaivoin kupehetta,
kurkistelin kukkaroa,
laskeskelin lanttejani,
etsiskelin eurojani,
enkä löytänyt mitänä.
Petollinen peltiuuni,
vanha mikroni mitätön
teki tempun tietäjälle,
rumat runon rustaajalle.
Vaan on vielä vanha konsti:
onhan pännä ja paperi!
- Tuntematon runonlaulaja -
Tyttö menee poikaystävänsä kanssa baariin. Kun tulee tytön vuoro tarjota kierros, hän kertoo pojalle, että on kuullut uudesta drinkistä, mitä tämän on ihan pakko testata. Tyttö tuo itselleen normaalin oluen ja pojalle kaksi lasia: toisessa Baileys'ia ja toisessa lime-mehua. Tyttö sanoo pojalle: "OK, tee näin: kippaa Baileys huiviin,älä niele, juo sitten lime-mehu siihen sekaan." Poika katsoo tyttöä epäilevästi, mutta koska tämä on niin innoissaan uudesta drinkistä, hän päättää testata. Ensin Baileys: ihana pehmeä kermainen lämmin tunne suussa. Sitten poika huikkaa lime-mehun...
0.1 sekuntia: Baileys'in kerma juoksettuu kokkeliksi.
0.3 sekuntia: Pojan naaman väri vaihtuu limen vihertäväksi.
0.6 sekuntia: Poika välttää yökkäämisen ja onnistuu nielemään moskan.
1.5 sekuntia: Tyttö kuiskaa pojan korvaan: "Sen nimi on Suihinotto".
LÄHDE VAIHTOJUOPOKSI IRLANTIIN!
Vielä muutama paikka vapaana!!!
Juotko Sorbusta varsin sujuvasti, mutta tuottaako Teacher's tai Guinness vaikeuksia? Onko sopivan ryypiskelyseuran löytäminen kesäksi vaikeaa? Työskenteletkö yrityksessä, jossa monipuolinen juomataito on avuksi ylenemisessä?
Jos vastaat myönteisesti, sinun kannattaa tutustua HUIKKAMATKOJEN uuteen vaihtojuoppo-ohjelmaan.
Kansainvälinen vaihtojuoppojärjestelmä tarjoaa sinulle unohtumattoman elämyksen, saat napata erikoisia juomia kansainvälisessä köörissä.
Vaihtojuoppona viettämäsi kesä on elämys, josta et muista mitään vielä vuosienkaan jälkeen!
Järjestelmämme tarjoaa nuorelle Suomalaiselle juopolle vapaan ylöspidon ja vapaat viinat Irlantilaisessa perheessä. Vastaavasti saa Irlantilainen "kolleegasi" remeltää omassa asunnossasi. Matkakulut kukin vaihtojuoppo luonnollisesti maksaa itse. Voit myös matkustaa vihreälle saarelle jäniksenä!
JUOPPOKOULU
Shannonin kreivikunnassa sijaitseva idyllinen juoppokoulumme tarjoaa peruskurssin aloitteleville juopoille. Peruskurssilla juodaan kaksi gallonaa Guinnessia päivässä. Sen jälkeen voidaan siirtyä toiselle eli ns. eläimen asteelle. Varsinaisille karstamaksoille on tarjolla erityinen Patrickin kööri, joka kokoontuu metsässä koulun takana.
OPPIMATERIAALI
Opetusmateriaalina käytetään vain kaikista parhaita aineita. Kotikäyttöistä ei juoteta, sen sijaan Irlantilaisjuoppojen Suomen ohjelmaan sisältyy eksoottinen mäskikurssi ja puuvessa viesti. Oppimateriaalilla on myös takuu, jos se ei pysy sisällä, saa sen juoda uudelleen.
MAJOITUS
Suomalaiset vaihtojuopot majoitetaan idyllisiin häiriömajoihin Shannonin takametsiin. Irlantilaiset koulutetut ammattijuopot opastavat opiskelijoita mm. viskinteossa, lestinheitossa ja poliisin nimittelyssä.
LOPPUTESTI
Jokainen kurssillemme osallistunut vaihtojuoppo saa todistuksen, jossa mainitaan hänen kahden viikon aikana nauttimansa määrä, prosenttiluku ja promilletason keskiarvo.
Kaikkiin matkoihin sisältyy pers'aukisturvamaksu, 100:-, joka luovutetaan kurssilaiselle rahojen loputtua tai tarpeeksi pahassa kankkusessa. Tiedot jäniksenä matkustamisesta saa suoraan Huikkamatkat Oy:lta.
JUOPPOKURSSIN PÄIVÄOHJELMA
klo 10.00 Vaihtojuopot heräävät majoissaan, venyttelyä ja sänkyjen putsausta.
klo 10.30 Aamiainen juodaan raakana.
klo 11.00 Oppitunnit: Wiskin ja Guinnessin sekoitukset, Irlantilainen kädenvääntö, lestinheitto käytännön harjoituksena. Lopuksi luokka hajoitetaan.
klo 12.00 Toikkarointia lammashaassa.
klo 14.00 Lounas juodaan pubissa.
klo 16.00 Yritetään siirtyä takaisin majoille.
klo 18.00 Perille päässeet lasketaan.
klo 19.00 Illallinen juodaan majoissa.
klo 21.00 Toikkarointia lammashaassa.
klo 21.30 Irlantilaisia seuraleikkejä: vesurihippa, kallonpyöritys, yrjökilpailut.
klo 23.00 Turpajuhlat lammen rannassa.
klo 01.00 Konttausta lammashaassa.
klo 01.30 Sammuminen ja iltahuuto.
Juoppokoulun johtaja McShiverin:
"Suomalaisjuopot parasta ainesta".
- Olen todella tyytyväinen suomalaisten juoppojen esiintymiseen koulussamme, toteaa Sean McShiverin Shannonin Kansallisen Juoppo- ja Häiriöinstituutin superintendentti.
- He osaavat panna heti töpinäksi, esim. viime kurssilla oppilaat järjestivät kunnon tappelun jo saavuttuaan lentoasemalle. Opettajille piruilu on myös aloitettava heti. Tämä on oikeaa kansainvälisyyskasvatusta.
Johtaja McShiverin ei ole kovin mairitteleva puhuessaan muun maalaisista vaihtojuopoista: Viime kesän Ruotsalaiskurssi oli todellinen pettymys. Saimme lähettää karaistuneimmat juoppomme etsimään näitä itkupillejä niityiltä, jonne he olivat toikkaroineet vain yhden viskipullollisen jälkeen. Yksi leka on täällä raja, jonka jälkeen vasta aletaan pohtia pubiin lähtöä. Samaa sanoisin Ghanalaisista ja Nepalilaisista vaihtojuopoista. Hintelää väkeä!
Alma Kannula, Vuosaari:
"Vaihtojuoppojärjestemä on erinomainen tapa tutustua muiden maiden juoppojen tapoihin ja ajatuksiin. Ennen kaikkea jännittävien juomasekoitusten kulauttelu jäi mieleeni. Muuta en sitten muistakaan."
Kaksi naista lähti perjantai-iltana juhlimaan ilman aviomiehiään. Aamunkoitteessa, kun he olivat kotimatkalla - molemmat hirveässä humalassa, kummallekin tuli kauhea pissahätä. Ainoa mahdollinen paikka siihen hätään oli hautausmaa.
Vaikka olivatkin peloissaan, päättivät naiset joka tapauksessa mennä tarpeilleen. Kummallakaan ei tietenkään ollut minkäänlaista paperia mukanaan. Toinen naisista otti alushousunsa pois, käytti niitä siistiytymiseen ja heitti ne menemään. Toinen puolestaan ajatteli "Minä en ainakaan tärvää alushousujani". Niinpä hän otti kukka-asetelmasta nauhan ja käytti sitä.
Seuraavana aamuna naisten aviomiehet keskustelivat puhelimessa ja toinen sanoi: "Täytynee pitää silmällä vaimoja, he eivät tainneet olla ihan kiltisti viime yönä. Minun vaimoni tuli kotiin ilman alushousuja". Tähän toinen mies vastasi: "Eihän tuo vielä mitään. Minun vaimollani oli kortti takapuolessa ja siinä luki: 'Me emme koskaan unohda sinua.' Muistellen: Helsingin mieskuoro."
Eräässä suomalaisessa pankissa toimi aikoinaan dealeri nimeltään Ruokokoski. Tehtyään puhelimella kauppoja lontoolaisen pankin kanssa kauppakumppani halusi liittää kauppansa yhteyteen Ruokokosken nimen ja pyysi tätä tavaamaan sen. Ruokokoski tavasi englanniksi: "aaar juu ou kei ou kei ou...". Kesken tavaamisen lontoolainen dealeri keskeytti: "I'm fine. I'm fine, but how do you spell your name?"
Koitti päivä, jona George "Dabljuu" Bush kuoli. Alusta asti oli selvää, ettei niin paha ja vieläpä niin tyhmä mies pääsisi taivaaseen. Matka johtikin helvetin portille, jossa vastassa oli itse piru. Hän toivotti Bushin tervetulleeksi.
Ongelmana oli, että helvetti oli jo entuudestaan täynnä kaiken sortin pahantekijää. Toki niin tyhmälle kuin George "Dabljuu" paikka löytyisi, mutta tilan saamiseksi tarvitsisi joku pienempi pahantekijä päästää vapaaksi. Piru sanoi, että George saisi itse valita, kenen tilalle menee. Bush ilmoitti "Well, kyllä se minulle sopii." Niinpä piru vei "Dabljuun" kierrokselle.
Ensimmäisenä piru esitteli kammion, jossa Richard Nixon parka joutui uimaan koko ajan pitääkseen pään pinnalla pohjattomassa uima-altaasta. George "Dabljuu" Bush katsoi nieleskellen ja ilmoitti "No way sir, tuo homma ei sovi minun vartalolleni." Piru sanoi, että asia selvä ja kierros jatkui.
Seuraavaksi piru esitteli kammion, jossa Ronald Reagan hakkasi onnettomalla hakulla käsittämättömän suurta kivikasaa ja kuskasi kivimurskaa loputtomasti toiseen kasaan. Bush katseli aikansa ja tuumi "Well, tuossa taitaa tulla hiki, ei sovi meikäläiselle." Kierrosta jatkettiin.
Kolmannessa kammiossa Bill Clinton oli ristiinnaulittu käsistä ja jaloista ja Monica Lewinsky otti häneltä loputtomasti suihin. Bush mietti, että voi tuokin olla melko puuduttavaa pidemmän päälle, mutta hakkaa kevyesti Nixonin ja Reaganin rangaistukset. Niinpä George "Dabljuu" ilmoitti pirulle, että ottaa tämän rangaistuksen.
Piru kysyi "Oletko ehdottoman varma?" johon Bush "Yes, yes! On tämä parempi kuin kaksi edellistä."
Piru nyökkäsi ja sanoi "Monica, voit lähteä."
Eräänä lämpimänä joulukuun päivänä paimen on kedolla katsemassa lammaslaumaansa. Kedon reunassa kulkee asfaltoitu maantie, jota pitkin upouusi Opel Astra Sport vuosimallia 2001 lähestyy kovaa vauhtia. Auto pysähtyy jarrut kirskuen paimenen lähelle. Autosta nousee nuori mies, joka on pukeutunut Boss'in muodikkaaseen tummanharmaaseen pukuun. Jalassa hänellä on Armanin kiiltävät mustat kengät, päällään Marks & Spencerin Super Exclusive Sport -paita ja Club Vendir -solmio. Hän käyttää selvästikin Alaska Axis Ice Terminator -hajuvettä. Päässään hänellä on Bodylene Tiger -aurinkolasit, ranteessa kiiltää vedenpitävä Seiko Ultimate Spacetime -kello (hinta 6145,50 EUR).
Vieras kysyy paimenelta: "Jos arvaan, montako lammasta laumassasi on, annatko yhden niistä minulle?" Paimen katsoo ensin pitkään vierasta, sitten sävyisästi liikehtivää lammaslaumaansa ja sanoo: "Okei!" Nuori mies käynnistää auton kojelautaan kytketyn tietokonejärjestelmän, liittää toisiinsa nokialaisen WAP-kännykän ja Nokia Notebook 9850:n ja ottaa yhteyden NASAn satelliittiin, joka juuri ylittää 50 km:n korkeudella sen maapallon alueen, jossa paimen ja vieras kohtaavat. Hän skannaa tiedot ympäristön maantieteellisistä pinnanmuodoista ja lähettää ne satelliitin kautta NASAn keskustietokoneisiin ja siirtää saamansa tiedot Excel- ohjelman taulukkolaskennan tietopohjaan. Sitten hän tulostaa 156 sivuisen raportin käyttäen auton kojelaudasta virtaa ottavaa Brother 5612-B minilasertulostintaan.
Vieras kääntyy paimenen puoleen ja sanoo: "Laumaasi kuuluu tarkalleen 2569 lammasta". Paimen vastaa: "Ihmeellistä, osuit oikeaan! Voit nyt ottaa haluamasi eläimen." Nuori mies ottaa laumasta yhden eläimen ja panee sen autonsa tilavaan takaluukkuun.
Paimen katsoo vierasta ja kysyy: " Entä jos arvaan ammattisi oikein, maksatko samalla tavalla minulle kuin minä Sinulle?" "Tottakai", vastaa vieras. Ja paimen sanoo: "Olet konsultti". "Aivan niin", hämmästyy vieras. "Kuinka ihmeessä voit tietää ammattini?" "Sehän on aivan yksinkertaista", vastaa siihen Paimen. "Ensinnäkin, sinä tulit tänne aivan kutsumatta. Toiseksi, sinä panit minut maksamaan sellaisesta, minkä jo tiesin ennestään. Kolmanneksi, sinä et ymmärrä minun elinkeinostani yhtään mitään, ja haluaisinkin heti takaisin koirani sieltä autosi takaluukusta".
Kun laivareissuun lähdetään, on pukeutumiskoodi smart & casual ts. suorat housut, pikkutakki ja skraga. Jalkaan vedetään hapsukengät ja valkeat froteesukat. Tällaisella perussetillä pääsee jo mukavasti kiinni risteilytunnelmaan. Löytyy toki muitakin vaihtoehtoja. Joskus pikkutakki voi olla yksin- kertaisesti too much, joten sen voi heittää sivuun ja kokeilla hieman rennompaa tyyliä. Silkkipaita (sini-puna-lila suosituin) ja trendikäs kapea nahkakravatti toimii jo sellaisenaankin mutta jos haluaa pelata varmanpäälle, voi päälle kiskaista vielä Inkakuvio -liivin. Hyvä puoli tällaisessa pukeutumisessa on, ettei erotu liikaa porukasta. Sanomattakin on selvää, että jos et itse oksenna päällesi, joku toinen tekee sen puolestasi laivan tiivistunnelmaisessa yökerhossa. Tämän vuoksi päivälaivalle kannattaa varata toinen vaatekerta ja se voikin sitten olla jo jotakin vähän rennompaa. Viimeisin tuulahdus Etelä-Suomen muodin polttopisteestä Mietoisten Mutu-Puvusta kertoo seuraavaa: "Laivan päivätansseissa kysytään eniten herroja, joilla on päällään kivipestyt valkoiset farmarihousut ja Mikahäkkis-aiheinen paita, joko kolleke tai tyylikäs t-paita. Jalkineina on poikkeuksetta mustat puolikengät, joiden sisältä löytyvät ne tutut valkoiset tennissukat. Myös viiksien kasvattamista suositellaan ennen matkaan lähtöä nk. flaksin takaamiseksi"
Miten itse risteily sitten etenee? Seuraavassa esimerkki yleisimmästä toimintamallista. Hommahan alkaa jonottamisella laivan buffet-ravintolaan, mikä on valittu lähinnä siitä syystä, että siellä saa juoda niin paljon kaljaa ja viinejä kuin jaksaa. Kun sitten vatsat pulleina matkalaiset hoippuvat läskipöydästä pihalle, kutsuu myymälän kirkkaat valot tekemään edullisia ostoksia, mahdollisesti jopa löytöjä. Ostoskärryyn löytää usein tiensä litran tappi kossuvodkaa, kaksi keissiä mustaa Koffia (alk.vol 7,2%) sekä joku herkullinen likööri, mitä osataan kotipuolessa arvostaa. Laivatuliaisia nääs. Sen lisäksi, että ostokset tax freessa (suom. täxrii) katsotaan parhaaksi hoitaa pois alta pahimman rysiksen aikoihin, aiheuttaa joulun läheisyys monissa erityistä ostopainetta. Kärryyn sujahtaakin herkästi vielä viisi (viisi neljän hinnalla -tarjous) boxia Gröna Kuloreita, keissi Tuborgin jouluolutta ja viisi levyä edullista laivasuklaata (300 g taxfree-hinta 14 FIM). Vertailun vuoksi mainittakoon saman tuotteen (tosin vain 200g) verollinen hinta Citymarketissa 8,90 FIM. Savukehyllystä se luvattu Norttikartsa naapurille. Itsehän matkalainen ei normaalioloissa polta mutta laivaristeily on poikkeus, täällä sijoitetaan laatuun. Kassan tyrkkyhyllystä löytyy sopivasti näyttävät Grenadier's laatusikarit tähän tarpeeseen.
Oikein arvattu, nyt hyttiin ryyppäämään. Hytin ahtaasta vessasta löytyy läpinäkyvät muovimukit, joihin blandataan aromikkaat ja väkevät vodka-kola-paukut. Jotkut pitäytyvät kuitenkin tiukasti kaljalinjalla, koska lämmin laivaolut maistuu aina hyvälle eikä mustaa Koffia tarvi niin kovasti lipittää. Hytissä vedellään tietysti myös sauhuja, kielloista piittaamatta. Kun on ryypätty itsevarmuus pintaan, ollaan valmiita suuntaamaan hapsukengät kohti laivan sykkivää iltaelämää. Hytistä lähdettäessä on monilla, ikään kuin käytännön pilana (ei ikinä omassa hytissä), käydä hytin vessassa tyhjentämässä suoli ja jättää vetämättä. Kansi jätetään luonnollisesti auki ja vesihanat kierretään täysille kuumaa vettä. Hytin omistajan on yöllä on sitten mukava tulla daamin kanssa jatkoille lämpimään ja kosteaan kakka-saunaan. Laitettiinpa kakka-sauna sitten päälle tai ei, alkaa kello tässä vaiheessa ehtoota helposti lähennellä puoltayötä ja illan kohokohta midnight-show on käsillä.
Matkalla tanssiravintolaan ehtii pubissa huitoa vielä yhdet nopeat kyytipoikien kera. Porukan liideri tilaa usein tässä vaiheessa kovaan ääneen vielä sädetikkupaukut koko remmille. Ei olla köyhiä eikä kipeitä. Kun tähtiartisti astuu yökerhon estraadille, muodostuu tanssilattialle välittömästi valtava ryysis. Parit löytävät toisensa, kihla- ja vihkisormukset sujahtelevat taskuihin ja käsilaukkuihin, ollaan villejä ja vapaita. Kaikkien ilta ei tosin suju yhtä hienosti. Joillakin matkaajilla alkaa kihinä kupolissa muodostua puolen yön jälkeen sen verran ankaraksi, että näkökenttä sumenee. Tästä on kiittäminen jo bussimatkalla satamaan nautittujen lonkeroiden ja laivalla nopeaan tahtiin helttaan heitettyjen viinalestien. Vanha kannelle haukkaamaan raitista ilmaa" -kikka on paras korjausliike tässä tilanteessa. Usein matka kannelle kuitenkin katkeaa viimeistään ysikannen aulassa kun puhvetissa nautitut lihapullat ja ratiinilohet lentävät kaaressa laivan kokolattiamatolle. Pikku tirsat portaikon alla on nyt enemmän kuin paikallaan. Tirsat venähtävät useimmiten harmillisesti yli suunnitellun ja herätys tulee karulla tavalla "olemme saapuneet Tukholmaan/Tallinnaan" -kuulutuksen muodossa. Hytistä löytyvien mustien ja lämpimien Koffien avulla päivä lähtee kuitenkin rivakasti käyntiin ja matkalainen on yllättävän kovassa tikissä iltapäivän Karaokeen mennessä.
Auto kotiin ja bussilla töihin. Tänä aamuna minulle selvisi, että se olisi helpommin sanottu kuin tehty. Bussin pysäyttäminen on oma taiteenlajinsa. Näytänkö pysähtymismerkin liian aikaisin, vai liian myöhään. Miten pysäytän juuri oikean bussin, kun ne ajavat yhtenä pitkänä letkana.Pahimmassa tapauksessa oma bussi ryhmittyy vasemmalle kaistalle muiden taakse, jolloin pitäisi ampua hätäraketteja saadakseen katsekontakti kuskiin. Jos muita busseja ei ole häiritsemässä, niin kuskit katselevat järjestäen vasemmalle ja saat seistä lapio suorana lippua heilutellen, kunnes kuski viimetingassa väläyttää vilkkua ja koukkaa pysäkille. Ovi ei koskaan osu kohdalle. Jos seisot paikallasi, kuski tulkitsee ettet ole tulossa kyytiin, ja heittää kurat kengillesi. Jos liikut oikealle, niin kuski painaa kovemmin jarrua, ja jos liikut vasemmalle, niin hän höllää sitä. Tarkoitus lienee saada ovi vähintään kymmenen metrin päähän paikasta, jossa seisot. Millaisen lipun pyydän kuskilta. Jos sanoo keskustaan, niin koko bussi nauraa takapenkkiä myöden. Jos sanon kertamaksu, niin kuski vittuilee: "lasten vai aikuisten", ja tietysti maksajan iästä riippumatta. Sitten on vielä seutulippuja ja muita hässäköitä, mutta kuskilta ei apua heru, hän on kiinnostuneempi vasemmasta sivupeilistä kuin sinusta. Maksu pitäisi suorittaa tasarahalla. Kokeile maksaa satasen setelillä kertamaksu ja kuski kaivaa sinulle ämpärillisen vaihtorahaa takaisin. Laitanko rahat tiskille, vai lyönkö ne kuskille kouraan. Teit niin tai näin, kuski murahtaa ja vittuilee minkä kerkiää. Kun laitoin kahdenkympin setelin tiskille, kuski kehtasi murahtaa: Suorista se! Missä vitussa lukee, että rahat viikattuna kiitos, "anteeksi herra kuljettaja, mutta nyt ei tullut mankelia mukaan". Ei ihme, että joku leimaa lippunsa sijasta kuskia nyrkkiraudalla turpaan.
Pidä kiinni. Kuskeilla on kiihdytysajajan refleksit ja keilaajan pelisilmä. Pitää saada monta näyttävää kaatoa. Bussin nytkähtäessä liikkeelle, alkaa ihmisflipperi. Yrität epätoivoisesti poukkoilla kohti takaosaa, huomataksesi, että vain käytävänpuoleisilla penkeillä istutaan, tai niillä matkustaa jonkun ostoskassi. Kun ystävällisesti pyydät saada istahtaa "vapaalle" paikalle, niin matkustaja nousee hitaasti kuin lehmä suosta, mittaillen sinua katseellaan, ikään kuin arvioiden sinun hygieniatasosi luokitusta. Jos bussi on tyhjä, niin sinusta tulee automaattisesti spurgumagneetti. Bussikuskeilla on pirullinen tapa haalia kyytiin kaikki haisevimmat spurgut, mitä maa päällään kantaa, ja he kaikki haluavat tulla laulamaan juuri sinulle. Ei auta mikään, spurgun on pakko liimautua kainaloosi kuin kuumemittari. Jos olet hiljaa, olet paska jätkä, jos avaat suusi hän oksentaa siihen. Pahimmassa tapauksessa kuski heittää sinut ulos.
Linja-autossa on tunnelmaa, ja sen voi aistia esim. nenällään. Krimi-turkkeihin puetut muumiot miehittävät bussin etuosan, ja he yrittävät peitellä vuotavista kroonikkovaipoista leviävää eteeristä tuoksuaan, kaatamalla pullollisen myskiä päällensä. Takapenkillä matkustavalle astmaatikolle tämä on kuin sinappikaasua, ja hän joutuukin pumppaamaan inhalaattoriaan kuin olisi täyttämässä ilmapalloa. Tunnelmaa ei paranna sekään, että aamukahvin ärsyttämä suolisto saa matkustajat moukaroimaan karmeita lettupieruja. Miksei sitä voinut paukutella bussia odotellessa, pitikö ne parhaat pommit säästellä bussiin. Älä koskaan istu takaovien läheisyydessä. Kun ovet aukeavat, joudut auttamaan äitiä jonka rattaissa istuu 13-vuotias poika. Kiitoksen sanaa ei heru, ja kun yrität takaisin paikallesi, niin hehkeä kassi-alma on taikonut juustosämpyläsi sillivoileiväksi, istumalla hajareisin eväskassisi päälle. Jos yrität lukea lehteä bussissa, niin hartioillesi kasvaa äkkiä kaksi päätä lisää.
Bussista poistuminen on sekin suuri seikkailu. Bussissa ei ole tapana paljoa puhua, ja katsekontaktia tulee vältellä. Kun joku ikkunapaikkalainen haluaa jäädä pois, hän pomppaa pystyyn kuin jousi ja mitään sanomatta pyyhkii suupielesi takamuksellaan, ähkiessään ylitsesi käytävälle. Toinen ihmistyyppi samassa tilanteessa, tyytyy vain kyyhöttämään sikiöasennossa ja aina pysäkin kohdalla kuuluu syvä huokaus. Kun sitten tilanne tulee omalle kohdallesi, niin painonappia ei näy missään. Vieressäsi istuva norsu on nukahtanut fiikus sylissään ja ei tee elettäkään siirtyäkseen. Pysäkki häämöttää jo edessä ja et ole päässyt edes käytävälle. Dyykkaat läpi fiikuksen käytävälle huomataksesi, ettei se vitun painonappi edes toimi. Sanot kuskille, että haluat seuraavalla pois, ja kuski jarruttaa niin, että etupenkin vanhuksen lasisilmät poksahtavat lentoon kuin samppanjapullon korkit. Bussi pysähtyy, mutta ovet eivät aukea. Kuskin viimeiset saumat vittuilla: "Poistutaan takaovista". Tällä kertaa bussi sentään pysähtyi. Yleensä se vain hiljentää ja olettaa mummeleiden loikkivan ulos kahdenkympin vauhdissa. Ovathan ne voltteja heittelevät eläkeläiset hilpeän näköisiä, mutta puuhun osuessaan ne voivat haitata kuukkeleiden pesintää.
Yrityksemme toiminnan laajentuessa etsimme nuorekkaaseen ja eteenpäinpyrkivään joukkoomme sinua, ATK-asiantuntija, vastaamaan tietojärjestelmämme kehitys- , ylläpito, tuki- ja koulutustehtävistä. Tarjoamme modernin työympäristön ja edistykselliset työkalut, sekä tilaisuuden kehittää itseäsi. Edellytämme sinulta joko diplomi-insinöörin tai insinöörin tutkintoa, vähintään 10 vuoden työkokemusta, alle 30 vuoden ikää, MCSE ja MCP -tutkintoa, ABC-ajokorttia (pikku e luetaan eduksi) sekä osaamista seuraavilta osa-alueilta:
Hallitset tietokantaohjelmoinnin Oracle-, SQL Server- ja RDBMS-ympäristöissä, tunnet verkonhallinnan ja olet kuin kotonasi C, C++, Visual Basic-, Scheme-, Lisp-, Prolog- , Pascal- ja Delphi-ohjelmoinnin parissa. Seuraat aikaasi ja hallitset usean vuoden kokemuksella Javan, Corban sekä JDBC-ohjelmoinnin, eikä DCOM ja Windows DNA:kaan ole outo. Ciscon IOS on sinulle arkipäivää, ja TCP/IP on keskimmäinen nimesi. Tunnet Lotus Dominon ja Notes-tuoteperheen kuin omat taskusi. Omaat myös graafista silmää ja taitoja käyttöliittymäsuunnitelussa. Sinulla on usean vuoden kokemus HTML-pohjaisista Intranet- ja Internetratkaisuista sekä sähköisestä kaupankäynnistä. Olet energinen ja omaat hyvän paineensietokyvyn. Puhut sujuvasti suomea, ruotsia, englantia, saksaa, ranskaa, flaamia ja iiriä, sekä ilmaiset itseäsi näillä kielillä sujuvasti myös kirjallisesti. Olet asiakaspalvelu- ja myyntihenkinen. Orastavat telepaattiset kyvyt katsotaan eduksi.
Osaat tulkita asiakkaidemme tarpeet ja toiveet kahdesta pätkivän GSM-yhteyden yli kantautuneesta, etäisesti puhuttua kieltä muistuttavasta äänteestä. Vapaa-aikanasi harjoitat telekinesiaa ja mustaa magiaa, joten osaat materialisoitua vähintään kolmeen paikkaan yhdenaikaisesti. Tukitoiminta on sydäntäsi lähellä, joten ymmärrät loppukäyttäjien "se hajos", "oli siinä joku messu mut mä klikkasin OK" ja "en mä mitään tehny" -lauseet ja osaat toimia niiden vaatimalla tavalla aina ja kaikkialla. Harrastuksenasi on myös Windows DDK-ohjelmointi, joten uusien laiteajurien teko paikan päällä luonnistuu sinulta helposti. Luet säännöllisesti Dr Dobb's Journalia, osaat ulkoa Lotuksen, Adoben, Novellin, IBM:n ja Microsoftin Knowledgebase-artikkelit, yön yksinäisinä hetkinä kätevästi korjaat hajonneen emolevyn, verkkokortin tai kovalevyn mediapinnan joko sveitsin armeijan linkkuveitsellä tai Leatherman toolilla - säkki päässä ja toinen käsi selän taakse sidottuna. (Lue: savussa, sumussa ja seitsemän pullon simassa.)
Työtehtäviäsi varten edellytämme että sinulla on oma auto, Visa tai Diner's Club (Amex hyväksytään), sekä vähintään kolmen lentoyhtiön Platinum-, Gold- tai Premiere- tason frequent flyer-kortit.
Toivomme hakijoilta kokemusta astronauttina olemisesta. Olet jo toivottavasti käynyt kuun pimeälläpuolella korjaamassa Linux-servereitä. Olet myöskin "käpistellyt" gravitaatiopropolsio moottoreita joiden tekniikka on peräisin UFO:ista. Johan Af Grann kaverina luetaan eduksi. Toivomuksemme täyttääksesi sinun tulee olla sosiaalinen, sanavalmis ja joviaali, työtä ja tiukkoja paikkoja pelkäämätön, joustava ja oma-aloitteinen. Julkkisten kanssa kaveeraaminen, kokemus PR-työstä ja ehdokkuus Nobelin rauhanpalkinnon saajaksi katsotaan eduksi paikkaa täytettäessä.
Lähetä vapaamuotoinen hakemuksesi ja CV:si todistusjäljennöksineen osoitteella Mokia.com (Mokia Collecting People).
Olen aivan käsittämättömän kiinnostunut yrityksessänne vapaana olevasta markkinoijan virasta, samoin kuin suorastaan magneettimaisen vetovoiman omaavasta organisaatiostanne, onhan yrityksenne tunnetusti omalla sektorillaan ehdottomasti maailman paras yritys.
Haluankin sitoutua voimiani ja valveillaolotuntejani säästämättä ja laadusta tinkimättä sekä koko organisaation kehittämiseen, että henkilökohtaiseen missiooni ja visiooni, joka on tehdä yrityksestänne koko universumin nopein,kaunein ja seksikkäin. Kohtalon oikusta ja vedonlyönnin tuloksena en tee tällä hetkellä kykyjäni vastaavaa työtä, vaan toimin Vempeleen kunnan likakaivojen putsaajana ja sivutoimisena suolihuuhtelijana. Viikonloppuisin sivuhommina kuskaan banaaneja.
Motivaationi johtajan työhön on aivan järkyttävän maksimaalinen myös siksi,että tilapäinen likviditeettivaje uhkaa henkilökohtaista kassavarantoani, joten jotain töitä pitäisi saada ja mieluummin vaikka heti samantien välittömästi, eikä vasta ensi kesän keskiviikkona. Luin ylioppilaaksi joskus ajalla ennen abbaa, jonka jälkeen olen jatkanut opintojani eri tiedeyhteisöissä, ja lähitulevaisuuden tavoitteenani on valmistua kaikkien tieteiden maisteriksi, hekologian tohtoriksi ja astrosnautseriksi.
Tulevaisuuden suunnitelmiini kuuluu myös visio stratosfääritohtorin tutkinnosta. Olen joskus aiemmin suorittanut muutaman vähempipätöisen kurssin, joista mainittakoon esim. Kempeleen puutarhaoppilaitoksen puimakoneen-koristelulinja.
Ymmärrän leikitellen lukuisia kieliä, joista mainittakoon suomi, ruotsi, hindi, urdu, retoromania, java, C++, html ja virastomongerrus. Kuuntelen sujuvasti myös monia muita kieliä silmääkään räpäyttämättä. En osaa juurikaan lukea, mutta kuvia katselen sujuvasti molemmilla korvilla - myös toisella kotimaisella kielellä. Vahvuuksistani mainittakoon ahkeruus, loistava yhteistyökyky, synnynnäinen johtajuus yhdistyneenä äärimmäiseen nöyryyteen, kyltymätön uteliaisuus, nokkeluus, nopeus, taipuisuus, letkeys, rauhallisuus, formulakuskin hermojenhallinta, balleriinan motoriikka, ajoittain täydellisyyttä hipova raittius, näyttävä ulkomuoto, painonnostajan testosteronituotanto, kohtuullinen kahvinkeittokyky ja niin säihkyvä huumorintaju, että se valaisee koko korttelin ja puolet naapurikaupungista.
Lisäksi olen sen lajin moottoriturpa, että puhumallani sontamäärällä voisi lannoittaa koko johtokunnan jäsenistön pottupellot ja ryytimaat. Palkkatoivomukseni on tuollainen viiskytä donaa kuukaudessa. Siis euroa.Palkka on kuitenkin henkilökohtaisessa arvostuksessani toisarvoinen seikka, tärkeämpää on pääsy yrityksenne optio-ohjelmaan. Varaankin näin aluksi 30% seuraavasta optioannista, yhtiöluottoa vastaan tietenkin. Mainittakoon vielä, että en ota vastuuta tähän hakemukseen mahdollisesti lipsahtaneista kirjoitus- ym virheistä. Odotan pikaista yhteydenottoanne lähes yhtä innokkaasti kuin tekin.
Terkuin, Minä Itte, rääväsuufilosofi, HRM-johtaja (homma roudaa mäihällä), hekonomityristori
LIITTEET
Maatilalla asui isäntä, emäntä ja heidän kolme poikaansa. Eräänä aamuna, kun emäntä heräsi, hän näki heidän ainoan lehmänsä makaavan laitumella sorkat ojossa kuolleena. Emäntä masentui täysin perheen ainoan elannon mentyä ja hirtti itsensä. Pian heräsi isäntä, huomasi, että vaimo ja lehmä olivat kuolleet ja masentui täysin. Hän ampui itseään haulikolla päähän ja kuoli. Vanhin poika heräsi pamaukseen ja huomasi että isä, äiti ja lehmä olivat kuolleet. Hän päätti hukuttautua läheiseen jokeen. Joen rannassa poika huomasi merenneidon, joka istui heidän laiturillaan. Merenneito sanoi: "Olen huomannut, miten paha tilanne teillä on. Voin auttaa sinua. Jos teet minulle temput viisi kertaa peräkkäin, herätän henkiin vanhempasi ja lehmän myös."
Poika suostui yrittämään, mutta ei jaksanut hommailla kuin neljä kertaa, joten merenneito hukutti pojan jokeen. Toiseksi vanhin poika huomasi herättyään, mitä oli tapahtunut, ja päätti hänkin hukuttautua jokeen. Merenneito teki hänelle tarjouksen: "Jos teet minulle temput kymmenen kertaa, herätän perheesi eloon!" Poika yritti parhaansa, mutta onnistui hommissa vain seitsemän kertaa, joten merenneito hukutti hänetkin.
Nuorin poika heräsi, huomasi vanhempiensa ja lehmän kuolleen ja veljiensä kadonneen. Hänkin päätti hukuttautua jokeen. Merenneito ehdotti hänelle: "Voin korjata kaiken tapahtuneen, jos teet minulle temput 15 kertaa peräkkäin!" Poika vastasi: "Vain 15 kertaa? Eikös samantien pistetä 20 kertaa?" Merenneito hämmästyi, mutta poika jatkoi: "No hitto, voisinhan minä tehdä sen sulle vaikka 25 kertaa..." Merenneito oli jo suostumassa kun poika virkkoi: "Äh, pannaan saman tien 30 kertaa peräkkäin!"
Merenneito vastasi: "Hyvä on. Sinä teet minulle temput 30 kertaa ja minä herätän koko perheesi eloon!" Poika mietti hetken ja sanoi: "Hetkinen. Mistäs minä tiedän että sinä jaksat 30 kertaa peräkkäin, etkä kuole siihen, niinkuin tuo lehmä...?"
Eläintarhan gorillanaaras oli ollut jo pitkään kiukkuinen. Hoitajat arvelivat että kyse oli silkasta munan puutteesta eli että naaras tarvitsisi vain kunnon panoa.
Mutta mistä apu? Lähimmät gorillaurokset olivat Göteborgissa asti. Silloin joku hoitajattarista esitti, että kysytään erästä hänen tuntemaansa suurimunaista basistia hoitamaan hommaa. Hänen tietääkseen basistia vaivasi sitäpaitsi krooninen rahapula, mikä tekisi houkuttelusta helpompaa.
Eläintarhan johto katsoi, että jos gorilla tulee 100:lla eurolla vähänkin helpommin käsiteltäväksi, niin keino oli kokeilemisen arvoinen. Basistille soitettiin ja häntä pyydettiin tulemaan eläintarhaan. Gorillahäkin luona hänelle tehtiin selvä tarjous: 100 euroa oikein kunnon panosta.
Basisti katseli gorillaa pitkään. Sanoi lopulta suostuvansa. Kolme ehtoa hänellä kuitenkin oli:
Pappi ajoi autoa ja huomasi nunnan tienvarressa. Hän pysähtyi ja tarjosi nunnalle kyytiä. Nunna suostui ja astui sisään. Nunna risti jalkansa, pakottaen kaavun aukeamaan siten, että hänen kauniit säärensä paljastuivat.
Pappi vilkaisi ja ajoi melkein kolarin. Saatuaan auton hallintaansa pappi laittoi kätensä vaivihkaa nunnan reidelle. Nunna katsoi häntä ja sanoi välittömäsi: "Isä, muistathan Psalmin 129?"
Pappi punastui, pyyteli nöyrästi anteeksi ja pakotti itsensä ottamaan käden pois reideltä. Hän ei kuitenkaan kyennyt siirtämään katsettaan kauniista sääristä. Vaihtaessaan vaihteita, hän antoi kätensä liukua nunnan reidelle uudelleen. Nunna toisti: "Isä, muista Psalmi 129". Jälleen pappi pyyteli anteeksi: "Anteeksi sisko, mutta liha on heikko".
Saavuttuaan luostariin, nunna astui ulos, katsoi pappia merkitsevästi ja poistui. Kun pappi sitten saapui kirkolle, hän kiirehti hakemaan raamattua ja katsoi Psalmin 129. Siinä luki: "Kulje eteenpäin ja etsi, ylempää, löydät autuuden."
Tarinan opetus: Hallitse aina työsi hyvin tai voit menettää suuren mahdollisuuden.
Mies kyselee kuluttaja-asiamieheltä miten saada hyvitystä Sokokselta menetetystä tyttöystävästä:
Halusin taannoin ostaa syntymäpäivälahjan tyttöystävälleni. Koska kyseinen mimmi on tunnetusti herkästi kiivastuvaa sorttia ja lahjojen suhteen kranttu, päätin yrittää kerrankin olla tahdikas ja käyttää harkintaa. Mietittyäni asiaa päätin ostaa vaaleat hansikkaat; romanttinen muttei liian henkilökohtainen lahja. Tyttöystäväni Helsingissä asuva pikkusisko lupautui lähtemään Sokokselle valitsemaan naisten käsineitä. Sisko osti samalla itselleen pikkupöksyt.
Kassalla myyjä ilmeisesti sekoitti ostokset; pikkuhousut joutuivat tyttöystävni pakettiin ja hansikkaat lähtivät siskon mukaan. Erhe jäi silloin kuitenkin huomaamatta ja lähetin syntypäivälahjan tyttöystävälleni Turkuun ja korttiin kirjoitin:
Valitsin nämä, koska olen huomannut, ettei sinulla kovin usein ole niitä kun menemme ulos iltaisin. Muistan myös, että kun kerran pitelin vanhojasi, jotta olisit voinut maksaa taksikuskille, ne näyttivät jo aavistuksen verran kuluneilta. Olisin ostanut pitkät vetoketjulliset, mutta siskosi pitää lyhyitä, helpommin riisuttavia, ja hän suositteli niitä ja näytti miten helppo ne on riisua kun on kiire.
Nämä ovat kyllä aika aran väriset, mutta myyjätär näytti minulle omansa, joita hän oli pitänyt jo kolme viikkoa, eivätkä ne olleet kovin pahasti likaantuneet. Hän sovitti vielä tätä sinun lahjaasi ja näytti oikein fiksulta. Myyjätär kuitenkin varoitti, että kun työnnät sormesi niihin, ei saa käyttää voiteita, koska rasva saattaa tulla ikävästi pinnan läpi. Varo myöskin hankaamasta niitä mitään kovaa vastaan, koska ne ovat aika ohuet ja saattavat mennä kovasta hankauksesta puhki.
Kunpa voisin olla paikalla sovittamassa niitä sinulle ensikertaa, koska niin monet kädet saavat koskea niitä, ennen kuin tapaamme seuraavan kerran. Kun riisut ne, muista puhaltaa niihin kevyesti, sillä ne ovat varmastikin kosteat pitämisen jälkeen. Myyjätär sanoi, että ne saattavat alussa tuntua vähän tiukoilta, mutta koon pitäisi kyllä olla oikea. Jos et kuitenkaan voi odottaa, että ne venyvät, voit pyytää vaikka isääsi tai veljeäsi työntämään kätensä varovasti niihin. Toivottavasti panet ne minua varten perjantai-illaksi.
Hellästi Sinua ajatellen
PS. Viimeisintä muotia on pitää niitä hieman alaskäännettyinä, niin että vähän karvaa näkyy sisältä.
Kaunis nuori nainen piti puutarhanhoidosta ja erityisesti tomaattien kasvattamisesta. Ongelmana oli kuitenkin, että hän ei saanut tomaattejaan kasvatettua punaisiksi. Eräänä päivänä hän näki päiväkävelyllään naapurin, jonka puutarhassa oli puskakaupalla suuria, punaisia tomaatteja. Nainen kysyi mieheltä:
"Miten saat kasvatettua tomaateistasi noin punaisia?"
Herrasmies vastasi: "No, kahdesti päivässä seison tomaattipuskieni edessä kylpytakki auki ja ilman alusvaatteita. Tomaatit punastuvat hetkessä."
Nainen oli niin vakuuttunut miehen neuvoista, etta päätti kokeilla itse samaa keinoa omassa puutarhassaan. Kahdesti päivässä kahden viikon ajan hän paljasti itsensä puutarhalleen ja toivoi parasta.
Eräänä päivänä sama herrasmies kulki naisen puutarhan ohi ja kysyi naiselta: "Miten kävi? Muuttuivatko tomaattisi punaisiksi?"
"Ei", nainen vastasi, "mutta kurkuistani on tullut valtavia."
Hjallis oli Nordenskjöldinkadun hornankattilassa hakemassa neuvoja Keklulta menestyvän joukkueen rakentamiseksi. Kekäläinen sanoi: "kasaan joukkueeni fiksuista kavereista, joilla hoksottimet pelaa, ja pystyvät tekemään itsenäisiä päätöksiä." Hjallis siihen että: " kuules jarmo, minä kyllä hoidan ajattelemisen meidän joukkueessa, vai fiksuja kavereita, ja pah!" Keklu näki Brian Rafalskin käytävällä, pyysi tämän luokseen ja sanoi: Kuules Hjallis, nyt sä oikein bonjaa. Katsos tätä: Brian, who is your uncle's nephew?", johon rafalski että: "well its me of course!" Hjallis tuumasi nyt vihdoin ymmärtävänsä, ja lähti maleksimaan Ufoonsa päin matkalla tapaillen:" fiksuja pelaajia, fiksuja pelaajia..." Pasilan Ufoon saavuttuaan, hän etsi välittömästi käsiinsä harjoituksia vetävän Hannes Kapasen, jolta kysyi oitis: " Kuules Hannu, kuka on sun setäsi veljenpoika?" Hannes katsoi Hjallista ja tuumasi tämän ilmeestä, että nyt ei sovi vastata mitään tyhmää, koska muuten mononpohja vilahtaa, joten tyytyi sanomaan: "En sano mitään muuten kuin lakimieheni läsnäollessa." Hjallis jatkoi murtuneena matkaansa, ja törmäsi Wade Immoseen, jolta kysyi tuon saman kysymyksen. Wade muisti samalla jättäneensä auton avaimet pukukoppiin, ja sanoi Hjallikselle palaavansa asiaan haettuaan avaimensa. Wade kiiruhti pukukoppiin, ja löysi sieltä patrick Juhlinin, jolle huikkasi saman tien: "Patrick, du som är klokast i laget, kan du berätta mig vem är din farbrors brorsson?" johon Juhlin kuin apteekin hyllyltä että: "Förstås, det är jag själv!" Wade kiiruhti kertomaan Hjallikselle, että hänen setänsä veljenpoika on Patrick Juhlin, johon Hjallis, Wadea pillistä roikottaen: " Etkö sä saatanan idiootti edes tän vertaa tajua! Jos joku kysyy sulta että kuka on sun setäs veljenpoika, niin et sä vastaa että Patrick Juhlin, vaan Brian Rafalski!"
Jo neljättä päivää, mies hortoili eksyksissä, janoissaan ja nälissään jossain Pohjois-Moravian vuoristossa. Lähimailla ei näkynyt muuta kuin metsää ja vuoria. Yökin oli taas painamassa päälle. Äkkiä hän huomasi kaukana vuoren rinteellä suuren puisen rakennuksen ja lähti kulkemaan sitä kohti. Saavuttuaan huvilan ovelle, mies koputti sitä. Oven tuli avaamaan vanha ja kamalan ruma Tsekkiläinen mies. Kulkija pyysi vanhukselta ruokaa ja leposijaa. Vanhus lupasi yösijan, mutta samalla varoitti kulkijaa kajoamasta hänen tyttäreensä, taikka miestä kohtaisi karmea kolmiosainen Tsekkiläinen kirous. Mies ajatteli, ettei noin vanhalla ja rumalla miehellä voi olla kaunista ja nuorta tytärtä, joten helppohan hänen oli luvata olla koskematta vanhuksen tyttäreen. Vanhus kuitenkin vielä varoitti miestä. Illalla, kun he istuivat illallispöydässä, mies ei ollut uskoa silmiään. Kaikista ennakkoarveluista huolimatta, vanhuksen tytär olikin uskomattoman kaunis. Vaikka mies oli väsyksissä vaelluksesta, ei hän saanut koko iltana silmiään irti tyttärestä. Kun tuli nukkumaanmenon aika, mies seurasi tyttöä neljänteen kerrokseen ja pääsi kuin pääsikin tytön huoneeseen... Aamulla, ihanan yön jälkeen mies heräsi hieman ahdistavaan tunteeseen. Hän raotti silmiään ja huomasi suuren kiven rintakehänsä päällä. Kivessä olilappu jossa luki, "Tsekkiläinen kirous, ensimmäinen osa: Kivi rinnan päällä". Mies muisti vanhuksen varoitukset, mutta ajatteli, ettei se nyt niin paha kirous olekaan. Kivi rinnan päällä, eikä edes niin iso, etteikö hän jaksa nostaa sitä pois. Mies nosti kiven syliinsä ja käveli ikkunaan. Hetken emmittyään hän paiskasi kiven ulos ikkunasta. Samalla hän huomasi lapun vastapäisessä puussa. Lapussa luki, "Tsekkiläinen kirous, toinen osa: Kivi sidottu lyhyellä narullavasempaan kivekseen". Sekunnin murto-osan emmittyään mies hyppäsi kiven perään. Välittömästi hän huomasi lapun seinällä, jossa luki, "Tsekkiläinen kirous, kolmas osa: Oikea kives sidottu sängyn jalkaan".
Erään kaupungin ruumishuoneelle tuotiin eräänä kauniina kesäpäivänä suurin piirtein samaan aikaan kolmen nuoren miehen ruumiit. Melkoinen uhteensattuma jo sekin, mutta vielä kummallisemmalta tuntui, että jokaisen vainajan kasvoija valaisi leveä, lähes autuaallinen hymy. Koska tilanne oli hieman epätavallinen, henkilökunta kutsui poliisin paikalle. Poliisi tutki kuolemantapaukset yksi kerrallaan. Kuinka ollakaan, jokaiselle kuolemalle ja hymylle - löytyi luonnollinen selitys.
Ensimmäinen mies oli saanut sydänkohtauksen lottoarvontaa katsoessaan. Kun seitsemäskin oikea numero tipahti myllystä, hymy levisi miehen kasvoille, mutta sydän ei kestänyt. Toinen kuollut mies paljastui kaupungin kovimmaksi naistenmieheksi. Vaikka mies oli kovan harjoituksen karaisema, kyseisenä päivänä kuudes daami saman aamupäivän aikana oli liikaa. Mutta hänkin kuoli onnellisena. Kolmannen miehen kuoleman aiheutti salama. Vaikka päivä oli kirkas, taivas lähes pilvetön, yhtäkkiä salama iski miehen kuoliaaksi. Mutta miki mies hymyili? Poliisi selvitti miehen olevan kansanedustaja, joka oli luullut salamaniskua kameran salamalaitteiden välähdykseksi.
Ole, legendaarinen jalkapallomaalivahti. Kuuluisa siitä että hän liimasi aina kaikki pallot, ei koskaan sylkenyt palloja eteensä. Kaikki tunsivat hänen maineensa. Nyttemmin jo veteraanipelaajana Ole oli taas kerran tulossa seuran treeneistä. Kävellessään muun joukkueen kanssa esikaupunkialueen läpi he huomasivat erään hyvin korkean rakennuksen edessä suuren joukon ihmisiä. Ja tottakai ihmettelivät mitä siellä oikein tapahtuu. Palokunta oli paikalla ja naruja oli vedelty ympäriinsä. Seinän vieressä oli joukko palomiehiä pelastuspurjeen kanssa pelastamassa ikkunoista hyppääviä ihmisiä. Ja Olen tullessa paikalle talo oli tietenkin sortumaisillaan, ylimmässä kerroksessa nuori äiti pienen lapsensa kanssa. Äiti ei uskalla pudottaa lasta yksinään pelastuspurjeelle, ei myöskään uskalla hypätä lapsen kanssa. Ja samassa kun Ole saapuu paikalle ihmiset narun ympärillä tunnistavat hänet. Ihmiset alkavat huutaa äidille: "Pudota lapsi, pudota lapsi, Ole on paikalla, Ole ottaa kopin. Ole liimaa, Ole liimaa." Ja äiti yläkerrassa tietää myöskin Olen maineen. Varmanäppinen mies. Ei pudottele, ottaa aina kopin.
Ole harppaa köyden yli, asettuu seinän viereen. Äiti tietää Olen maineen ja alkaa ojennella lasta ikkunasta. Ole ottaa tukevampaa jalansijaa maaperästä, hieroo jalkojaan hyvän jalansijan saadakseen ja kuivaa käsiään reisiinsä. Äiti ojentaa lasta ulos ikkunasta ja Ole on valmiina ottamaan kopin. Ole kuivaa vielä käsiään. Äiti on valmis, hän luottaa Oleen. Viimeinen katse ja lapsi lähtee putoamaan kohti Olea. Ole seuraa katsellaan tarkasti lapsen liikettä ja NAPS. Lapsi on Olen käsissä. Varmisti kiinni. Turvassa. Ihmiset henkäisväet helpotuksesta, lapsi on pelastunut. Alkaa hurja taputus ja huuto.
"Ole Ole OLe OLe OLE OLE"
Ja mitä tekee Ole?
Pompottaa kolme kertaa ja potkaisee!
Pentagonissa havaittiin, että armeijalla on liikaa kenraaleita, ja siksipä jokaiselle vapaaehtoisesti eläkkeelle jäävälle tarjottiin erillistä bonusta.
Bonuksen määrä saatiin siten, että kenraali sai nimetä kaksi pistettä ruumiistaan, ja näiden välimatka mitattiin, jokaisesta tuumasta maksettaisiin 10000 dollaria.
Ensimmäisenä mitattavaksi astui ilmavoimien kenraali, hän kehoitti mittaamaan etäisyyden päälaestaan varpaiden kärkeen. Mittaustulos oli 72 tuumaa, eli kenraali käveli ulos 720000 dollarin sekki taskussaan.
Seuraavana oli maavoimien kenraalin vuoro, hän pyysi mittaamaan välimatkan ylösnostetun käden sormien ja varpaiden välillä, 96 tuumaa saatiin tulokseksi, kenraali tienasi täten 960000 dollaria.
Kolmantena mittaukseen tuli vanha, kaiken kokenut, merijalkaväen kenraali. Kun häneltä kysyttiin mittauspisteitä, hän sanoi: "Peniksen kärjestä kiveksiini". Mittamies ehdotti, josko kenraali harkitsisi uudelleen, ja kertoi suurista sekeistä, jotka edelliset kenraalit olivat kuitanneet. Kenraali ei muuttanut mieltään, jolloin mittamies totesi, että lienee parempi antaa lääkintäupseerin suorittaa mittaus.Lääkintäupseeri saapui paikalle, ja pyysi kenraalia laskemaan housunsa, minkä hän tekikin. Lääkintäupseeri asetti mittanauhan kenraalin peniksen päähän, ja alkoi mitata. "Hyvä jumala" hän sanoi, "missä ovat kiveksenne?"
Kenraali vastasi: "Vietnamissa".
Venäläinen luutnantti seisoo joukko-osastonsa kanssa korkean jyrkänteen reunalla. Luutnantti katsoo ensin alas ja osoittaa erästä sotamiestä.
- Te siinä. Tulkaa tänne jyrkänteen reunalle, ojentakaa oikea käsi sivulle ja hypätkää alas.
Luutnantti seuraa sotilaan putoamista ja komentaa seraavalle.
- Te siinä. Tulkaa tänne reunalle, ojentakaa vasen jalka sekä vasen käsi eteen ja hypätkää alas.
Ja taas luutnantti seuraa tarkasti tilannetta, miettii hetken ja komentaa seuraavalle.
- Te siinä. Tulkaa tänne reunalle makaamaan, nostakaa oikea jalka ylös ja kierähtäkää alas.
Tätä jatkuu siihe asti kunnes kenraali rientää paikalle kiukusta puhisten.
- Luutnantti Vasiljev. Kuinka monta kertaa teille pitää sanoa ettei työajalla saa pelata Tetristä.
Matti oli syvästi rakastunut Maijaan, ja päätti kosia tätä. Maija tietysti suostui, mutta katsoi asiakseen tunnustaa matille, että hänellä oli ollut lapsena paha sairaus, jonka takia hänen rintansa olivat jääneet 12 vuotiaan tasolle. Matti kuitenkin totesi, ettei se haittaisi, olihan hän niiiin rakastunut Maijaan. Samalla Matti kuitenkin päätti, että on hyvä hetki tunnustaa, että hänelläkin on ongelma... Nimittäin hänen peniksensä on sylivauvan kokoa. Maijakin kuitenkin totesi, että eiköhän siitäkin selvitä rakkauden voimalla. No, Matti ja Maija menivät naimisiin ja hääyö odotti. He aloittivat toistensa hyväilemisen, ja kun Maija laski kätensä Matin sepalukselle, hän säikähti, kirkaisi hirmuisesti ja hypähti pois sängyltä. "sinun peniksesihän piti olla sylivauvan kokoa...", johon Matti vastasi "niinhän se onkin, 4,5 kg ja 50 cm"!
Olipa kerran metsästäjä, joka halusi lähteä testaamaan uutta haulikkoaan läheiseen takametsään. Hän pakkasi muutaman paksin hauleja selkäreppuunsa, heitti haulikon olalleen ja innokkaana suunnisti suurten kuusten katveeseen.
Aikansa taivallettuaan ja kuullosteltuaan metsän ääniä, hän saapui suurehkolle metsäaukealle. Aukea oli muuten kellertävän heinän peitossa ja aivan puuton lukuunottamatta keloa männyntynkää, joka seisoi sen keskellä. Metsästäjä tarkasteli keloa matkan päästä ja huomasi sen kylkien olevan täynnä luodinreikiä. "Kuka ihme nyt pelkkää keloa ampuisi?" Metsämies mietti ja meni katsomaan puuta lähempää.
Hän havaitsi kelon kyljessä suurehkon reiän ja uteliaisuuttaan työnsi siitä päänsä sisään. Samassa metsänpeikko tarttui metsästäjää korvista. "Ota suihin!" Peikko vaati pitäen samalla metsämiestä tiukasti korvista kiinni. "En ota." Metsästäjä vastasi. "Ota kerran suihin, niin päästän korvistas irti ja saat mennä." Peikko ehdotti. Metsämies tunsi olevansa ansassa ja tovin mietittyään päätti ottaa peikon kalun suuhunsa, jotta pääsisi pinteestä.
Peikko alkoi vetkuttaa lantiotaan ripeään tahtiin ja samalla kiimoissaan hoki; "Taijat tykätä tästä?! Taijat tykätä tästä?!" Aikansa vetkutettuaan peikko ärjäisi kovaan ääneen ja päästi mahtavan lastin spermaa metsämiehen suuhun. Lauettuaan peikko lupauksensa mukaisesti päästi metsästäjän korvista irti. Metsämies kimposi vapauduttuaan irti kelon reiästä ja räki limaiset mällit suustaan pihalle. "Ja nyt sää metsänpeikko kuolet!" Mies huusi raivoissaan ja tarttui haulikkoonsa ampuen molemmat piiput keloa kohti. Se ei vielä riittänyt, vaan latasi uudemman ja uudemman kerran niin kauan kunnes kaikki panokset olivat loppuneet.
Kelo oli entistäkin reikäisempi ja metsän täytti hiljaisuus. "Kuolikohan se?" Metsämies tuumaili itsekseen ja koska halusi varmistua asiasta meni katsomaan keloa lähempää. Varovasti metsästäjä työnsi päänsä samaisesta reiästä sisään ja samassa Metsänpeikko tarttui häntä korvista sanoen: "Nonni, mähän sanoin että taijat tykätä tästä!"
Antti Rokka meni konsernijohtajan luokse ja sanoi:
- Kuule, konsernijohtaja. Mis sie tarvitset oikei hyvvää miestä? Täs siul on sellane.
Vakavasta taantumatilanteesta huolimatta pyrkivät konsernijohtajaa hymyilyttämään nuo itsetietoiset sanat, mutta hän tunsi kyllä Rokan maineen ja tiesi, että ne olivat totta.
- It-firmat on pahimmat. Ottakaa muutamia lakimiehiä ja menkää saneeraamaan aluekonttorit.
- Käypä se hyväst. Tule sie kirjanpitäjä miun kansai! Anna miul se tilikirja!
- Eiköhän olisi syytä ottaa toinen kaveri? sanoi konsernijohtaja kuiskaten.
- Lampinen on vielä 90-luvun lamasta järkyttynyt eikä hän muutenkaan ole lujahermoisimpia.
- En mie tarvihe hyvvää. Lakkautuspalkkojen laskijan mie. Tule, kuule! Mie oon huumorimiehii. Miun kansai on nii lustii jot hitto. Ota irtisanomisplankettei nii paljo ko vaan saat kulkemaan.
He lähtivät. Yhtäkkiä Rokka pysähtyi ja nosti kätensä merkiksi. Lampisen kurkkuun nousi pala, kun hän näki mikä Rokan pysähtymisen oli aiheuttanut. Edessä oli suuri sisällöntuottoyhtiö ja siellä nosti kuukausipalkkaa joutilaanoloisia miehiä kymmenkaupalla.
- Ei me voida mitään, sanoi Lampinen ääni vavisten.
- Mist sie sen ieltäkäsi tiijät? Ai perkele, mikä juon. Hyö kuuliit mein visiointipulinat siel sijoittajaseminaaris ja panniitkii porukan määrän kasvu-ural. Mikä perkeleen vaisto se miul on. Mie koko ajan tunsin jottäs ei oo kaik sellaista milt se näyttää.
Tappiot kasvoivat hitaasti mutta varmasti. Kulunseurantaa ei ollut, vaikka menot parhaillaan ylittivät moninkertaisesti tuotot.
Rokka ja Lampinen sujauttivat itsensä maisemakonttoriin sisälle ja koko ajan Rokka kuiskaili neuvojaan:
- Täs on tyhjät irtisanomislomakkeet. Sikäl ko mie täytän ne, sikäl sie arkistoit ne. Mut pane ain täysinäine täysinäisii läjjään etteivät sekahu. Oo ihan rauhallinen. Nii miekiin oon. Meil ei täs oo hättää. Nuohaa ne koht ovat kovil eikä myö.
- Esimies ensi. Millo häne pääsä varjo sattuu tuon ilmase cola-automaatin kohal,ni sillo hänel tullookii eropassit. Nii mie oon päättänt hänen kohastaa. Ja sitämukkaa rupiaat saamaa muutkin potkui.
- Katso mite hyö laiskottelee! Ai työ perkeleet! Työ ette tiijä mikä uottaa. Jos työ ootte aikont työttömyskassaa liittyä, niin nyt pitää kiirettä.
Konttorissa vetelehtivän esimiehen pitkä varjo läheni cola-automaattia. Hän ei koskaan oikein tajunnut, mitä tapahtui. Hän näki vain pimeän toimistonnurkan ja oman varjonsa, jonka pää juuri sattui cola-automaatin kohdalle. Ehkä hänen silmänsä näkivät irtisanomisilmoituksen välähtävän eteensä, mutta sen merkitys jäi vielä tajuamatta.
Kuului huutoja ja joitakin umpimähkään tehtyjä yrityksiä näytellä ahkeraa. Mutta kaiken yli tikkasivat Rokan irtisanomisilmoitukset. Rokka antoi potkuja kylmän harkiten.
Jotkut syöksähtelivät juosten pakoon. Toiset koettivat ryömiä atk-pöytien taakse piiloon.
Erotettuaan paikallisjohdon aloitti Rokka suoritusportaasta. Määräaikaiset hän erotti ensin. Virkaiältään vanhin mies oli aina vuorossa, ja kun tilanne salli, erotti Rokka tuotantotiimin kerrallaan.
Pihalta kuului pääkonttorin limusiinin ääni. Johtokunnan puheenjohtaja saapui paikalle esikuntansa kanssa.
- Mikä tilanne?
- Eihä se nyt ennää oo paljo minkäänlaine, Rokka vastasi.
- Yksinkö te irtisanoitte?
- No niihä sitä saa sannoo. Katsoha sie. Tää asja on näi. Jos sie lähet palkkaama turhaa väkkee, niin sie saat palkata ain lissää. Kyl hää tulloo töihi, älä yhtää eppäile. Mut jos sie pysyt samas väkimääräs etkä rekrytoi hitolkaa, nii minkä hää tekköö? Se on tään kulunhallinnan ratekia.
Seuraamalla lehdestä lukemani artikkelin neuvoa löysin vihdoin sisäisen mielenrauhani. Lehdessä luki: "Sisäisen mielenrauhan löytääkseen ihmisen on saatettava päätökseen kaikki keskeneräinen, jonka hän on aloittanut."
Katsoin ympärilleni nähdäkseni kaikki jutut, jotka olin aloittanut, mutta joita en ollut vienyt loppuun asti. Päätin tehdä asialle jotain.
Olen tänään vihdoin saanut tyhjennetyksi ginipullon, puolikkaana lojuneen punaviinipullon, vodkapullon, Dexitit, ison laatikollisen suklaata ja six-packillisen olutta. Teillä ei ole pienintä aavistustakaan siitä, kuinka hyvältä minusta nyt tuntuu!!!
4 kaverusta kertovat juttuja baarissa; yksi kavereista lähtee vessaan ja loput kolme jäävät pöytään.
Yksi kavereista aloittaa: "Pelkäsin että pojastani tulee luuseri, koska hän aloitti autonpesemisen paikallisessa autokaupassa. Hänestä tehtiinkin vähän ajan kuluttua myyjä ja hän on jo myynyt niin paljon, että hän osti koko liikkeen. Itse asiassa hänellä menee niin hyvin, että hän antoi juuri parhaalle ystävälleen uuden Mersun syntymäpäivälahjaksi."
Toinen kaveri jatkaa: "Minäkin olin huolissani pojastani, koska hän aloitti haravoimalla lehtiä paikalliselle kiinteistöfirmalle, mutta hänestäkin tehtiin pian myyjä ja ajan mittaan hän osti koko firman. Itse asiassa HÄNELLÄ menee niin hyvin, että hän antoi juuri parhaalle ystävälleen uuden talon syntymäpäivälahjaksi."
Kolmas tähän: "Joo tajuan, MINUN poikani aloitti pesemällä lattioita pörssivälitysfirmassa, mutta hänestä tehtiin pian meklari ja nyt hän omistaa firman. Itse asiassa hän antoi juuri parhaalle ystävälleen 10 mmk:n edestä osakkeita syntymäpäivälahjaksi."
Nejäs kaveri palaa vessasta ja muut selittävät hänelle, että he ovat kertoneen lapsistaan, jolloin neljäs kaveri sanoo: "No, häpeän myöntää mutta minun poikani ON luuseri. Hän aloitti kampaajana ja ON YHÄ kampaaja 15 vuoden jälkeen. Itse asiassa kuulin juuri äskettäin, että hän on homo ja hänellä on USEITA poikaystäviä. Mutta kun katsoo asian valoisaa puolta: hänen poikaystävänsä ostivat hänelle juuri uuden Mersun, uuden talon ja 10 mmk:n edestä osakkeita syntymäpäivälahjaksi."
Tervehdys kaikki vielä vapaalla olevat... ja varatutkin....
Veljet, elämme vaarallisia aikoja. Juhannus, kesäloma, terassikausi, napapaidat, shortsit, bikinit, uimarannan paljaat rinnat. Mies ei tiedä mihin katsoisi. On erittäin suuri vaara ottaa kesävosu. Älä kuitenkaan tee sitä!
Ensin täytyy tehdä selvä selko siitä, mikä on kesävosu. Se on sellainen, joka ei lähde aamulla pois. "Hoito" on sellainen, joka lähtee. "Soitellaan tai näkyillään" eikä tarvitse alkaa sen kanssa sitten sen kummempiin liikkeisiin.
Kesävosu, se asettuu taloksi. ennen kuin huomaatkaan, se on vähän kerrassaan siirrellyt vaatteitaan asuntoosi. Se sanoo kovalla äänellä ystävättäriensä kuullen, että ai niin, mun toiset kengät on sun luona. Perkele, ei mene kuin viikko, niin se alkaa puhua asunnostasi muodossa "meillä". "Meillä laitetaan tänään kai pastaa?" se lirkuttaa viinakaupassa. Kyllä se hävettää, kun jätkät teiltä töistä ovat siinä justiinsa hakemassa pohjia ja menossa illalla kaatamaan. Voit olla varma, että ne loman jälkeen kahvihuoneessa matkivat kesävosua ja muistuttavat siitä pastasta.
Ennen kuin huomaatkaan, sinut on salakavalasti esitelty suvulle. Erkki-eno,toivoton kusipää, alkaa hypätä teillä jorisemassa, sen Ladaa pitäisi hitsata. Kesävosun äiti, kantavosu, tulee yhtenä päivänä sinun asuntoosi,haukkuu verhot, marmattaa maton pesusta, kurkkii kaappeihin ja puhuu tyttärensä kanssa sinusta kuin ääliöstä: - Se pitää saada laittamaan täällä paikat kuntoon.
Heinäkuussa viimeistään kesävosu alkaa lukea lehdestä ääneen eläinsuojeluihmisten kesäkissan ottamisesta varoittavia tekstejä. Se kysyy, että eihän hän vain ole kesäkissa. Alkaa kysellä rakkaudentunnustuksia. Niin on läpeensä juoni kesävosu, että avaa sinulle olutpullon ja muistuttaa että telkkarista tulee matsi. Saattaa malliksi neuloa lapaset, jos ei ole niin härski että virkkaa potkuhousut. Yhtenä päivänä kun tulet asioilta, niin asunnossa tuoksuu juuri leivottu pulla.
Mikä on kaiken tämän kesävosun toiminnan perimmäinen tarkoitus? Päästä naimisiin, saada satuhäät, päästä emännäksi. Sinä päivänä, kun palataan häämatkalta se lakkaa meikkaamisen ja itsensä laittamisen. Mitäs väliä, kun olet koukussa. Se antaa säärikarvojen kasvaa, Vermossa näkee siistimpiä hevosen jalkoja. Ei enää pastasta lirkuteta, se on mikropitsa tai ei mitään.
Ei mene kauan, kun olette muka yhdessä tulleet siihen tulokseen, että sinun kunnollesi tekee hyvää ajaa polkupyörällä. Se vie autosi! Kun sinä veivaat fillarilla kaatosateessa töihin, se lähtee äitinsä ja Irma-tätinsä kanssa Ikeaan. Se ajaa erikoisvanteesi tohjoksi jalkakäytävän reunoihin, Irma-tädin sateenvarjon piikki tekee oviverhoiluun ikävän jäljen. Auton CD-boksi täytetään Jari Sillanpäällä ja lavatanssiyhtyeiden toisistaan erottumattomilla jollotuksilla. Joudut käymään kavereiden luona kuullaksesi rokkia.
Kesävosu, taloksi asetuttuaan, tuulipukuistuu pikavauhtia. Yves Rocher alkaa kirjoitella teille tiheään. Aina on Hobby Hallin osamaksuja peukalohangallinen. Elloksen paketteja saat hakea kerran viikossa.
Kesävosun lumoissa ei tule heti sellainenkaan asia mieleen kuin joulu. Jouluna se sitten kirkastuu. Ajattele tätä nyt kesällä. Sinä et enää jouluisin käy pokaamassa Hesasta lomille tulevia kotikaupungin tyttöjä. Ei, koko kesävosun suku syö teillä, sinun pussin päälle, koko joulun. Erkki-eno imuroi viinat, niiden puoliverinen koira kaataa kuusen ja hotkii kinkun, kantavosu antaa sinulle Mennen-pakkauksen ja Karjala-aiheisen kaulahuivin ja Lähikauppa Sorjosen mainospipon. Se vahtii koko talven, että käytät niitä.
Olet mennyttä kalua!
Ai mistäkö? Olipa harvinaisen hyvä kysymys. Tänään sain rahaa siitä että kaivoin auki hautaa.
Tosin en kovin syvälle.
Piti poistaa jonkun juppisuvun haudalta vanha sammaloitunut nurmikko ja korvata se pränikällä rullanurmella. Hauta sijaitsi jossakin Kauniaisten hevonkuusessa kunnallisella hautausmaalla, jossa yli puolet 'asukkaista' ei näyttänyt olevan kristittyjä. No duh, tietenkin, muutenhan se olisi seurakunnan hautausmaa.
Idylli oli täydellinen, kirkas kesäpäivä, ränsistynyt miljöö, sammaloitunut kiviaita ja korkeita ikihonkia jotka varjostivat aluetta sieltä sun täältä. Söpöt teinitytöt hoitivat hautoja, näitten esimies eli piippua poltteleva ylipainoinen keski-ikäinen mies tuli juttelemaan yhdentekeviä kun revin nurmikkoa maasta, juttelin takaisin.
Haudassa oleva nimi oli saksalainen: 'Wulff'. Eli siis joitakin maahanmuuttajia. Mahdollisesti. Kaksi lepäävää ihmistä olivat syntyneet toissavuosisadan jälkipuoliskolla ja kuolleet viime vuosisadan keskikohdan jälkeen. Erityisesti pisti silmään pieni merkintä vasemmalla, alle vuoden, kesästä kesään elänyt vauva, Diane (tai Diana, evt) Wulff komeili nimenä.
Ihan kuin kaikki nämä merkit eivät olisi olleet tarpeeksi, huomasin yhtäkkiä pistelyä käsivarressani. Repiessäni ruohomättäitä irti kusiainen oli kiivennyt ylös hanskaa ja pureskeli nyt paljasta ihoani, hätistin sen pois vain huomatakseni, että niitä oli yhtäkkiä kaikkialla. Olisin voinut vannoa että en äsken nähnyt ainuttakaan, ja yhtäkkiä koko maa kuhisi muurahaisia. Hosuin ne pois vaatteiltani tappamatta yhtä ainutta ja jatkoin töitäni.
Kyllä, tässä vaiheessa tajusin mistä oli kyse, ja aloin odottaa. Jossakin vaiheessa sen täytyisi tapahtua.
Yksi söpöistä teinitytöistä käveli ohitseni, huusin tätä ja kun naisenalku kääntyi, ajattelin hetken ehdottaa seksiä varjossa kiviaitaa vasten, mutta olinkin sekunnin murto-osan hiljaa ja pyysin lainaksi kottikärryjä. Se olisi kuitenkin sanonut ei. Tyttö neuvoi, ja kävin kääntymässä hautausmaan varastossa.
Jossakin vaiheessa päivää vääntäydyin pois noutamaan nurmea Espoonlahdesta, olin kovin pettynyt koska odotustani ei ollut palkittu, mutta ajattelin että kyllä tässä vielä ehtii. Palasin syötyäni työpaikalla ja haettuani tarvikkeet.
Vanha mies tuli juttelemaan lisää, poltteli piippua ja näytti noin yleisesti siltä kuin ei olisi kiirettä minnekään. Leikkelin tilkut kattamaan koko haudan, mutta aika alkoi käydä vähiin. Homma olisi pian valmis, mutten vieläkään nähnyt ketään.
Tyttö tuli hakemaan kottikärryt pois ja lopetti työntekonsa, sain hieman myöhemmin homman valmiiksi ja katselin ympärilleni. Ei vieläkään. Yritin vielä epätoivoisesti pitkittää tilannetta, ja kastelin haudan (ihan kuin se minulle kuuluisi). Silti kaikkialla oli hiljaista, vain muutama ihminen kulki ohi.
Tässä vaiheessa luovutin totaalisesti, mutta en tajua mikä saattoi mennä pieleen. Idylli oli täydellinen, miljöö oli täydellinen. Erityisesti alle vuodenikäinen lapsikin oli selvä merkki. Silti, silti yksikään nuori vapaa-ajallaan kirjaa kirjoittava reportteri (farkkuihin ja likaiseen teepaitaan pukeutuva sotkuhiuksinen tyyppi tai nuori ja säntillisen näköinen silmälasipäinen nainen) ei ollut tullut kysymään aluetta piinanneista murhista ja vanhan suvun mystisistä salaisuuksista. Olin jo mielessäni miettinyt mitä uskomattomampia tarinoita, joita olisin voinut tunkea tämän kurkusta alas - kaikki turhaan.
Ajoin auton portin ulkopuolelle, ja jätin sen käymään kävellen takaisipäin. Saavuttuani portille huusin kurkkuni pohjalta: "Mikä vittu teissä on vikana ihmiset!". Hautausmaalla ollut vanha mummo katsoi minua epäuskoisesti. Piti varmaan hulluna, eikö se nähnyt mitään vikaa?
Juoksin takaisin autoon ja kaasutin pois. Lujaa.
Kaksi naista lähti autolla (Saabilla) sieneen ja sopivat siinä matkan aikana että jos eksyvät toisistaan, niin toinen menee autolle ja huutaa sieltä. Toinen sitten ymmärtää tulla huudon suuntaan.
No, eksyiväthän ne tietysti ja toinen teki kuten oli sovittu.
Myöhemmin oikeudessa syytettiin erästä miestä väkisinmakaamisesta. Tuomarille mies selitti mitä oli tapahtunut: Kävelin metsässä kun siellä nainen kailotti helvetin kovaa:" Tuu, Saapil lua, saapil lua "!
Suomen rikoslaki 5:14:8 Naiselle kahdeksan päiväsakkoa, yllyttämisestä.
Kantsii olla tarkkana toivomusten suhteen! Tulipa kerran yhteen kapakkaan mies ja strutsi, jonka talutushihnassa oli kissa. Kaiken nähnyt baarimikko ei hätkähtänyt, vaan kysyi mitä outo seurue haluaisi. "Olut minulle", vastasi mies. "Minulle olutta myös" sanoi strutsi, kissa vastasi äkäisellä äänellä, "mulle tupla viski!". Se tekee sitten 97,5 mk, sanoi baarimikko. Mies pisti käden taskuunsa ja antoi tasarahan. Seurue joi ja lähti pois, kissa tosin kiukutteli kun ei saanut enempää ja haastoi riitaa. Seuraavan viikon ajan tämä sama toistui joka päivä, ja mitä tahansa tilattiin, mies pisti käden taskuunsa ja maksoi aina tasarahalla. Pois lähtiessä kissa haastoi riitaa ja kinusi lisää, joka kerta.
Viikon kuluttua baarimikko ei enää voinut hillitä uteliaisuuttaan, vaan kysyi mieheltä. "Miten voi olla mahdollista että maksat aina tasarahalla, tilasitte sitten mitä vain?" No mies kertoi että kuukausi sitten hän oli törmännyt hyvään haltijaan, joka oli luvannut toteuttaa miehen kaksi toivomusta. Pitkän harkinnan jälkeen mies oli mielestään keksinyt parhaat ja oli esittänyt toiveensa: "Haluan sellaisen taskun, että ostanpa mitä vaan, niin sieltä löytyy siihen aina tasaraha". Toive toteutui. Baarimikko miestä kehumaan: "Loistava toivomus, näin ei sulta rahat lopu ikinä. Mutta entäs tuo strutsi ja kissa?" "No siinä meni metsään", sanoi mies. "Toinen toivomukseni oli näet pitkäsäärinen tipu, jolla on tiukka mirri!"
Lasse heräsi lauantaiaamuna kauheassa kankkusessa kotonaan. Hän avasi väkisin silmänsä ja ensimmäinen asia minkä hän näki oli pari Buranaa ja lasi vettä yöpöydällä. Hän nousee istumaan ja huomaa että hänen vaatteensa ovat tuolin päällä siististi laskostettuna ja aivan puhtaina.
Katseltuaan ympärilleen hän huomaa, että koko huone on tahrattoman puhdas. Ottaessaan Buranat ja siemaistessaan vettä niiden päälle hän huomaa paperilapun yöpöydällä. Siinä lukee: "Rakas, aamiainen on uunissa, lähdin ajoissa tekemään ostoksia."
Lasse menee keittiöön huomaten, että koko asunto on täysin järjestyksessä ja kiiltävän siisti. Keittiössä hänen poikansa istuu pöydän ääressä, ja toden totta, uunissa on lämmin aamiainen odottamassa.
Lasse kysyy, "Poikani, mitä tapahtui viime yönä?" Poika vastaa, "No sä tulit siinä kolmen jälkeen yöllä himaan, ympäripäissäs etkä sä oikein edes tiennyt missä sä olit. Sä rikoit pari tuolia ja oksentelit pitkin eteistä ja olohuonetta ja sait mustan silmän kun kävelit päin makuuhuoneen ovea."
"No, miksi täällä on sitten niin puhdasta ja aamiainenkin odottamassa minua?" Lasse kysyi hämmentyneenä.
"Ai se!" poika vastasi, "Mutsi raahas sut sit vihdoin sänkyyn ja rupes riisumaan sua, niin sä sanoit sille: 'Sori nainen, älä yritä mitään, mä oon naimisissa.'"
Helikopteriin tuli elektroninen häiriö kesken lennon Helsingin kaupungin yllä.
Vika sammutti kaikki navigointi- ja kommunikointijärjestelmät. Koska oli pilvinen ja sumuinen päivä ei pilotti tiennyt helikopterin sijaintia. Yhtäkkiä hän huomasi korkean talon pilvien lomasta ja sen katolla ihmisiä. Pilotti kirjoitti pikaisesti isoilla kirjaimilla paperille kysymyksen: "MISSÄ MINÄ OLEN?" ja heilutti sitä katolla oleville ihmisille. Pian nämä huomasivatkin pilotin lapun ja alkoivat kirjoittaa vastausta: "OLET HELIKOPTERISSA".
Pilotti hymyili, heilutti kättään ihmisille katolla, otti kartan ja tarkasti suunnan lentokentälle. Hän laskeutui Malmin kentälle ja kun lennonjohdon tornista kysyttiin, että miten ihmeessä tiesit oikean sijaintisi, pilotti vastasi siihen: "Tiesin, että sen oli pakko olla Nokian rakennus, koska heidän vastauksensa oli teknisesti oikein, mutta en tehnyt sillä paskaakaan!"
Kelassa on, viimein, havahduttu sieltä lähtevän niin kapulakielisiä päätöksiä, että asiakas ei ymmärrä mitä niillä on asiaa. Tässä muutama malli selkokielisestä uudistetusta viestinnästä.
Asumistuki
Ei makseta mitään. Mitäs menit sellaiseen kämppään, ettei ole varaa vuokraa maksaa. Mitä tästä tulee, jos ruvetaan jokaisen asumisia makselemaan. Muutat heti, saatana, pienempään ja halvempaan kämppään tai näin kesällä vaikka telttaan. Mikä järki tässä on, että sinulle maksetaan osa vuokrasta, että pääset niillä rahoilla Turkkiin ja karaokeen. Tästä päätöksestä ei sitten voi valittaa, ja jos näytät naamaasi meidän konttorilla, niin usutan vahtimestarin heti kimppuun. Tuliko selväksi vai tulenko vääntämään nenästä, hä!
Eläkeleikkaus
Vanhus! Nyt otetaan sinulta vähän eläkkeestä pois. Ei viitsitä vanhaa ihmistä vaivata lainkohtia ja eduskunnan päätöksiä luettelemalla. Näet sitten, kun tulee eläke, että on pienempi. Tässä vielä selkokielisesti. Eläkkeesi pienenee! Saat vähemmän rahaa! Hyvää kesää!
Lapsilisä
Teille on kuulemma tullut toukka. Mikäs siinä, kai siitä on jotain maksettava. Mutta sen verran tulevaisuuden varalta, että et kai nyt ala niitä urakalla tekemään. Ei se ole pohjaton meidänkään rahamassi. Mistä sitä tietää kuinka kauan tätä riittää. Äitiyspakkaukset pitää olla, kelakortit painaa näille kakaroillekin. Ei ole halpaa lystiä se. Että pitkin hampain maksetaan. Muumivaippoja ostelet sitten ja persikanmakuisia purkkimössöjä. Kuulepas pikkupiika, kun me toimiston tädit oltiin pienten lasten äitejä, niin sideharsovaipat kuivateltiin, tissiä annettiin kolmevuotiaaksi, ja jos jotain sosetta niin pihlajanmarjasta. Silloin ei käyty synnytysvalmennuksia eikä olleet isät kädestä pitämässä, kun saunassa heinätöiden ja iltalypsyn välissä kuusikiloisia pojanjölliköitä syöksysynnytettiin.
Lääkekorvaus
Sinähän nyt Juhani olet kun perkele, tänne lähetät Viagrakuittejasi, että korvauksia. Kuule menee meidän rahat tärkeämpiin lääkekorvauksiin kuin sinun syntymävelton kalusi tukemiseen. Onko tässä mitään järkeä, että sinä, vanha mies, alat sitä akkaasi vuosikausien tauon jälkeen kiusaamaan. Se menee siitä sekaisin ja kantaa tänne sitten päälääkärin kuitteja. Tämähän on päättymätön noidankehä. Kun luonto on jo järjestänyt sinut pois pelistä, niin anna olla hyvä mies. Nauti ettet ole enää vaginan orja. Mitä alat itteäs kiusata mokoman värkin kanssa. Riittäköön sinulle tämän kirjeen liite. Me konttorin likat arvottiin yksi, kuka on istunut kopiokoneen päällä. Turha tulla konttorille arvailemaan kuka se on. Hanki terveempiä harrastuksia, käytä liitettä katiskanmallina.
Opintotuki
Teini! Kyllä se on tämän sinun opintotukesi kanssa sillä lailla, että ei makseta mitään. Sen helevettiäkö sinä menit sinne kulttuurituottajakurssille! Mikä se sellainen kulttuurituottaja on? Mitä se kulttuuri on? Pitäisikö sinulle pöljäkkeelle maksaa tuhansia euroja, että narraat jotain patalapunvirkkaajia, joilla on korvat kuin kierrevihko. Säästäisitte ne lävistys- ja tatuointirahat niihin opintoihin? Menisit töihin, iso ihminen. Ettet häpeä!
Erään pariskunnan kirjeenvaihtoa:
Mieheni !
Kirjoitan tämän kirjeen kertoakseni että jätän sinut lopullisesti. Olen mielestäni ollut hyvä vaimo 7 vuoden ajan enkä ole saanut siitä hyvästä mitään. Viimeiset viikot ovat olleet yhtä ?%#@$!! Kun pomosi soitti ja etsi sinua ja kertoi että olit irtisanonut itsesi mittani täyttyi. Viimeisinä aikoina olet tullut kotiin etkä ole huomannut minua ollenkaan. Olen leikannut hiukset ja laittanut kynnet. Olen valmistanut lempiruokaasi ja peräti käyttänyt seksikkäitä alusvaatteita. Mutta tulet kotiin, heittäydyt television eteen ja katsot urheiluruudun ja menet nukkumaan. Et koskaan kerro että rakastat minua, et edes halaa minua. Joko olet uskoton tai et rakasta minua enää. Oli miten oli niin olen ulkona elämästäsi ikuisiksi ajoiksi. Jos yrität löytää minut, unohda se. Olen muuttanut VELJESI luo, toivottavasti saat ihanan elämän.
Ex-vaimosi
Vastaus kirjeeseen:
Rakas Ex-vaimo
Mikään ei ole ilahduttanut minua enemmän kuin kirjeesi.
Olemme kyllä olleet naimisissa 7 vuotta, mutta olet ollut kaikkea muuta kuin hyvä vaimo. Katson urheilua että voisin välttää kitisemistäsi ja valittamistasi, mutta se ei onnistu kovin hyvin...
Huomasin että olit leikannut hiukset ja ensimmäinen mikä kävi mielessä oli että olet aivan pojan näköinen. Kynsien kanssa touhaat kuitenkin koko ajan.... Äitini kasvatti minut niin että ei pidä sanoa mitään, jos ei ole jotain kilttiä sanottavaa.
Olet varmasti sekoittanut lempiruokani minun VELJENI lempiruokaan, koska en pidä läskistä.
Kun sinulla oli seksi-alusvaatteet, et ollut muistanut poistaa hintalappua. Maksoi näköjään 99EUR Minulla loppui into koska VELJENI lainasi minulta satasen päivää aikaisemmin. Toivoin että se vain oli sattuma, mutta näköjään ei.
Olen siitä huolimatta rakastanut sinua ja toivonut että saamme suhteemme toimimaan. Ja kun voitin jättipotin lotossa viime viikolla, pystyin kuittaamaan runsaat 8 miljoonaa. Otin lopputilin ja kävin tilaamassa maailmanympäri matkan meille kahdelle, mutta kun tulin kotiin, olit lähtenyt..
Uskon että kaikki tapahtuu syystä. Voin vain toivoa että saat sen elämän jonka toivot VELJENI kanssa. Olen puhunut asianajajani kanssa ja koska kirjoitit tämän kirjeen, et tule saamaan senttiäkään voitosta.
Että pidä huoli itsestäsi!
Terveisin
NYT rikas kun perkele ja vapaa kuin piru entinen miehesi
PS. En ole varmaan koskaan kertonut että veljeni Erkki on syntynyt EEVANA, mutta se on tuskin mikään ongelma? Vai?
Rakas poikani,
Tässä muutama rivi vain jotta tietäisit että olen vielä elossa. Kirjoitan tätä hitaasti sillä tiedän että et osaa lukea kovin nopeasti. Et tuntisi taloamme jos tulisit nyt käymään kotona, olemme muuttaneet. Isälläsi on uusi hieno työ. Hänellä on 500 miestä alapuolellaan - hän leikkaa nurmikkoa hautausmaalla. Uudessa talossamme on myös pesukone, mutta se ei toimi kovinkaan hyvin. Viime viikolla panin siihen 10 paitaa, vedin koneen käynnistysnarusta enkä ole sen jälkeen nähnyt niitä paitoja.
Sisaresi Marianne sai tänä aamuna lapsen, mutta en ole vielä tutkinut onko se poika vai tyttö, joten en tiedä oletko setä vai täti. Enosi Patrick hukkui viskisammioon. Hänen työtoverinsa kiirehtivät apuun mutta hän taisteli urheasti vastaan. Hänet polttohaudattiin ja kesti kolme viikkoa ennen kuin tuli sammui.
Menin torstaina lääkärille ja isäsi tuli myös mukaan. Tohtori pani pienen lasiputken suuhuni ja kielsi puhumasta kymmeneen minuuttiin. Isäsi tarjoutui heti ostamaan lasiputken häneltä.
Isäsi söi kokonaista kolme kiloa perunoita päivällisellä. Se onnistui koska perunat olivat vasta pieniä.
Rakastava äitisi
PS. Aioin liittää tähän mukaan sata markkaa, mutta ehdin sulkea jo kuoren!
KIRJE ITÄ-HELSINKILÄISELTÄ LÄHIÖNUORELTA JOKA MENI RANNIKKOJÄÄKÄREIHIN
Moi mutsi (ja faijakin, linnassa)
Mä oon ihan jees täällä. Othan säkin. Kerro broideille et kyl tää inttielämä aina vitun Mäkkärin duunin voittaa. Sano niille että kannattaa liittyy nopeesti enneku kaikki hyvät mestat on viety. Mä olin aluks vähän uunona ku aamulla piti herää jo kuudelta. Siis siihen aikaahan mennäänä vasta goisiin, yleensä. Kai siihen tottuu.
Aamut on muuten tosi iisejä: ei hörhöjä sohvilla, ruokaa saa tarpeex, ei hirveetä hengarii ja suihkussa on lämmintä vodaa. Ruoka on muute vähä outoo: ei tosiaankaan mitään Big Macei ja kunno ranskalaisii ja sheikkii ja suklaata ja batteryy. Ranskalaisetkin on jotenki oudossa ruskeessa kuoressa joka pitää ottaa vex. Maistu ihan skeidalle jos ei kuori.
Sit me käydään jossain marsseilla joiden pitäis olla tosi kovii. Vittu nää oo ikinä juossu kytät perässä talvella steissiltä itikseen aamulla hirveessä liimassa ku bussikuski vittuili ja piti vetää näköö.
Kessu on vähä niinku ope: vittuilee ja nalkuttaa koko vitun ajan. Kapteeni on vähän niinku opo, yhtä ääliö. Sit o joitai majurei ja everstei jotka on kai niinku reksejä. Ei niitäkään paljo näy. Tää kerro broideille, ne kuolee: mä saan mitaleita ampumisesta. Emmä tiiä mix. Maalitaulut on ihan äijän nenän kokosii eikä ne ees liiku. Eikä ammu takasi niinku Mogadishun somalit Vuosaaressa. Makaat vaan relana ja ammut vaan. Ei ees tartte pöllii rautaa ja ammuksii, ne ihan oikeesti antaa ne sulle. Voiksä uskoo?
Si meill on jotain lähitaisteluharjotteluu. Saa vähä painii landepaukkujen kaa. Mun pitää kyllä olla tosi varovainen ku ne menee rikki jos mä vähä innostun. Tosi paljo iisimpää ku Itiksen kyttien kaa. Mä oon komppanian toiseks paras. Paras o se Sergei Mellunkylästä. Mut mä oonki vaa 155 pitkä ja painan 50 kiloo. Sergei o 190 ja painaa 120 kiloo ilman liimoja.
Kerro broideille et jos ne haluu ottaa vähä aikaa iisisti ni tää o se mesta. Sano et pitää kiirettä enne ku muut keksii.
Tyttäresi,
Janina
Kaksosveljekset olivat nimeltään Jussi ja Jari.. Jussi omisti vanhan rappeutuneen veneen.
Tapahtuipa, että Jarin vaimo kuoli samana päivänä, kuin Jussin vene upposi. Muutamia päiviä myöhemmin ystävällinen vanha rouva tapasi Jussin kadulla sekoittaen hänet Jariin, ja sanoi hänelle: "Olen todella pahoillani menetyksestäsi, sinusta täytyy tuntua kauhealta."
Jussi sanoi, "No, ei ihmeemmin, tosiasiassa olen oikein tyytyväinen, että pääsin siitä eroon.Se oli mätää vanhaa tavaraa alusta lähtien, sen alapäässä oli kaikki kuivunut ja haisi kuolleelta kalalta. Se päästi vettä ja sillä oli paha rako perässä ja tosi iso reikä edessä, joka suureni joka kerta kun käytin sitä."
"Se vuoti hullun lailla ja oli vaikeaa pitää sitä pystyssä. Mutta mikä todella lopetti sen, oli kun neljä miestä vuokrasi sen minulta pitääkseen vähän hauskaa yhdessä.. Varoitin heitä, ettei se ole enää hyvä, mutta he halusivat lähteä sen kanssa joka tapauksessa. Kirotut hölmöt olivat yrittäneet hypätä siihen samaan aikaan eri puolilta ja se oli liikaa sille vanhalle ruuhelle, se halkesi kahtia."
Vanha rouva pyörtyi.
Filosofian professorilla oli muutamia esineitä edessään luentosalin pöydällä. Luennon alkaessa hän otti mitään sanomatta usean litran lasipurkin ja täytti sen nyrkin kokoisilla kivillä. Hän kysyi opiskelijoilta oliko purkki täysi?
Heidän mielestään se oli. Sitten hän otti pussillisen pikkukiviä, kaatoi ne purkkiin ja ravisti purkkia. Pikkukivet vierivät isojen kivien välissä oleviin koloihin. Hän kysyi taas, oliko purkki täysi. Nauraen opiskelijat vastasivat että kyllä se oli.
Sitten hän otti pussillisen hiekkaa, kaatoi senkin purkkiin, ja hiekka täytti pikkukivienkin välit. "No niin", sanoi professori, "haluan teidän ymmärtävän että tämä on teidän elämänne.
Isot kivet ovat tärkeitä asioita - perhe, elämänkumppani, terveys, lapset. Sellaisia asioita, että vaikka kaikki muu katoaisi, niin elämänne olisi silti täyttä. Pikkukivet ovat muita merkityksellisiä asioita kuten työ, asunto,auto. Hiekka on sitten kaikki muu, pienet asiat. Jos laitatte hiekan ensin purkkiin, ei ole tilaa isoille eikä pienille kiville. Sama pätee elämäänne, jos käytätte kaiken aikanne ja energianne pikkuasioihin, ei jää tilaa tärkeille asioille. Kiinnittäkää huomionne asioihin jotka ovat tärkeimpiä onnellisuutenne kannalta.
Leikkikää lastenne kanssa. Käykää säännöllisesti lääkärintarkastuksessa. Viekää kumppaninne tanssimaan. Aina on aikaa tehdä töitä, siivota, järjestää kutsuja tai korjata vesihana. Huolehtikaa kivistä ensin - asioista joilla on väliä. Kaikki muu on vain hiekkaa."
Mutta sitten... eräs opiskelija otti purkin joka professorin ja muiden opiskelijoiden mielestä oli täysi. Hän kaatoi sinne pullollisen olutta, joka tietenkin imeytyi hiekkaan. Sitten purkki vasta oli aivan täysi.
Eli tarinan opetus on: Olkoon elämäsi kuinka täynnä hyvänsä, AINA on tilaa vielä oluelle.
Prätkäjengi tarvitsi uutta verta ja lopulta heillä oli kolme kokelasta. Heille selitettiin, että jengin on oltava heille elämässään etusijalla kaikessa, ja että he voisivat näyttää vakaumuksensa toteen, heidän vaimonsa oli kidnapattu ja kunkin oli käytävä yksitellen ampumassa oman vaimonsa. Ensimmäistä kokelasta käskettiin, ja hän murtui: "En voi tehdä sitä, menimme naimisiin viime kuussa ja vannoin hänelle ikuista rakkautta!" Niinpä hän ei päässyt jengiin. Toinen kokelas oli ollut naimisissa kymmenen vuotta, ja hän otti aseen ja meni huoneeseen vaimonsa kanssa, mutta palasi hetken kulutta takaisin ja vaikersi: "En voi tehdä sitä, minä rakastan häntä yhä..." Hänkään ei päässyt jengiin. Kolmas kokelas oli ollut naimisissa 20 vuotta, ja kun hänen vuoronsa tuli, hän otti aseen ja meni huoneeseen. Hetken päästä kuului useita laukauksia ja kohta hirveätä kolinaa. Lopulta kokelas palasi huoneesta ja sanoi: "Te annoitte minulle aseen, jossa oli paukkupanoksia! Niinpä minun oli hakattava hänet tuolilla hengiltä!"
Tämä on tositarina Helsingin lääketieteellisen tiedekunnan luennolta. Ko. luennolla käsiteltiin siemennestettä ja sen ominaisuuksia. Kävi ilmi, että siemennesteessä on glukoosia eli sokeria.
Tästä innostuneena ja asiaa sen enemmin miettimättä eräs kaunis ja nuori naisopiskelija kysyy, että jos spermassa on sokeria miksi se ei maistu makealta.
Seuraa hetken hiljaisuus ja sitten koko sali repeää hirveään nauruun.
Nuori nainen muuttuu aivan punaiseksi ja rupeaa keräämään kamojaan ja ehtii jo mielessään lopettamaan lääketieteen opinnot siihen paikkaan. Juuri kun hän on ovella opettaja huutaa salin edestä: vastaus kysymykseesi on että makean maun hermot sijaitsevat kielen etuosassa, eivätkä kurkun takaosassa.
Tarinan opetus: jos ei ole ihan varma mitä on kysymässä kannattaa vain hymyillä.
Kuorma-auton pysähtyessä punaisiin valoihin viereen ajaa pikkuinen Suzuki Swift josta pomppaa blondi ulos ja juoksee kuorma-auton ympäri koputtamaan kuskin ikkunaan. Kuski avaa ikkunan ja blondi selittää: "Moi mun nimi on Linda ja sun kuormas alkaa valua ulos lavalta", johon kuski vaan kattoo blondia hiljaa kieroon ja jatkaa matkaa.
No seuraavissa punaisissa taas tää Suzuki ajaa kuorma-auton viereen ja blondi kirmaa kuormauton ympäri ja koputtaa kuskin ikkunaan. Kuski avaa taas ikkunan ja blondi selittää: "Moi mun nimi on Linda ja sun kuormas alkaa valua ulos lavalta". Taas kuski vaan puistaa päätään ja ruuvaa ikkunan kiinni ja jatkaa matkaa ja taas kolmansiin punaisiin valoihin.
No kolmansissa punaisissa valoissa taas tää blondi ajaa Suzukinsa kuorma-auton viereen ja blondi taas juoksee kuorma-auton ympäri ja koputtaa kuskin ikkunaan. Kuski avaa taas ikkunan ja blondi selittää: "Moi mun nimi on Linda ja sun kuormas alkaa valua ulos lavalta".
Kun valot vaihtu vihreiksi kuski paino kaasua ja kerkis seuraaviin punaisiin ennen blondin Suzukia Swiftiä, hyppää ulos kuorma-autosta ja juoksee Suzukin kuskinpuolelle ja koputtaa ikkunaan. Blondi avaa ikkunan ja kuorma-autokuski sanoo: "Hei, mun nimi on Bösse, nyt ollaan keskellä tammikuuta ja tää on tiensuolausauto!"
JUHLAKAKKU
2 dl sokeria
4 munaa
2 dl kuivattuja hedelmiä
1 tl suolaa
1 dl fariinisokeria
4 rkl sitruunamehua
pähkinöitä
2 pll viskiä
Ota esiin suurehko kulho.
Tarkista maistamalla viskin laatu. Kaada mittaan 1 dl viskiä ja juo se. Toista.
Laita sähkövatkain päälle. Maista viskiä uudelleen varmistaaksesi että se on korkealaatuista. Sekoita 1 dl voita laajassa sameahkossa kulhossa, lisää 1 rkl sokeria ja vatkaa taas. Varmista että viski on vielä hyvää. Kuo uusi jupillinen.
Käännä vatkaaja poish päältä. Riko kaksi kanaa ja lishää kulhoon, shamoin kuihvatut hedelmät.
Vatkaa kääntäjä taash päälle. Jos heivatut kudelmat jäävät kiinni kulhoon, väännä irti muuvireisselillä.
Maishta shitten onko viski vielä herkeälaatuista. Shitten shiivilöi 2dl suolaa tai jotain. EI OO NNII NÖPÖNNUUKAA.
Tshekkaa viski. Shiivilöi shitruunamehu, lishää yksi ruoka. Lusikka. Shokeria tai jotain.
Aivan shama perkele. Voitele uuni. Käännä kakkuvuokaa 220 asteeseen.
Älä unoha käännyttää vatkainta poish. Heitä kulho ikkunasta, tshe tshekaaahh taas vishki.
Mee nukkumaa. Kuka ylipäätään viittii väshätä jotain pershkeleen hetelmäkakkua???
ILMOITUS PÄÄJOHTAJALTA JOHTAJILLE:
Huomenna on klo. 09.00 täydellinen auringonpimennys. Tälläistä ei tapahdu joka päivä, joten henkilökunta saa kokoontua toimitalon pihalle, siististi pukeutuneina, sitä katsomaan. Osoittaakseni kiinnostustani asiaan, tulen itse opastamaan heitä. Jos sataa, ei auringonpimennystä voi nähdä yhtä hyvin. Siinä tapauksessa henkilökuntaa pyydetään kokoontumaan ruokalaan.
ILMOITUS JOHTAJILTA TUOTANTOPÄÄLLIKÖILLE:
Pääjohtajan määräyksestä on huomenna klo. 09.00 täydellinen auringonpimennys. Jos sataa, emme näe sitä niin hyvin ulkona ja siististi pukeituneina. Siinä tapauksessa auringon katoamista käsitellään henkilökunnan ruokalassa. Sellaista ei tapahdu joka päivä.
ILMOITUS TUOTANTOPÄÄLLIKÖILTÄ TOIMISTOPÄÄLLIKÖILLE:
Pääjohtajan määräyksestä käsittelemme siististi pukeutuneina auringon katoamista henkilökunnan ruokalassa klo 09.00 huomenna. Pääjohtaja kertoo meille, sataako ulkona. Tällaista ei tapahdu joka päivä.
ILMOITUS TOIMISTOPÄÄLLIKÖILTÄ VASTUUHENKILÖILLE:
Jos henkilökunnan ruokalassa sataa huomenna, mitä ei tapahdu joka päivä, pääjohtaja katoaa siististi pukeutuneena klo 09.00.
ILMOITUS VASTUUHENKILÖILTÄ TYÖNTEKIJÖILLE:
Huomenna klo 09.00 pääjohtaja katoaa. Harmi ettei sellaista tapahdu joka päivä.