Olipa kerran hitsari Tiihonen, joka oli maailmalla melko tunnettu mies. Tiihonen ajatteli mennä hakemaan Wärtsilältä töitä, työtön mies kun oli. Tiihonen tuumaili että parempi mennä suoraan pomojen luo puheille niin ei tarvitse hakemuksia täytellä. Ja sinnehän Tiihonen sitten maanantai aamuna paineli. Pomot kyselivät kaikennäköisiä rutiinikysymyksiä Tiihoselta ja Tiihonen vastaili parhaansa mukaan. Yksi pomoista kiinnostui Tiihosesta ja kysäisi että oliko tällä mitään erityis meriittejä, joilla hän pääsisi Wärtsilälle töihin. Tiihonen tuumasi ettei hänellä muuta ole kuin että hän on maailmalla melko tunnettu mies. Pomot tuumailivat tämän jälkeen että voihan tuon Tiihosen ottaa ainakin koeajalle jos ei muuta.
Ja niin Tiihonen sitten seuraavana aamuna meni töihin ja painoi hitsaushommia menemään hullun lailla. Pari viikkoa vierähti ja Presidentti Reagan tuli valtiovierailulle Suomeen. Tietysti Reaganin vierailuun kuului myös käynti Wärtsilän tuotantolaitoksessa. Pomo opasti Reagania pitkin hitsaushallia ja samalla ihmetteli että mitä ihmettä tuo Reagan oikein tähyilee. Yhtäkkiä Reagan karjaisee: "Hello Tiihonen!". Jonka seurauksena Reagan ja Tiihonen heittivät läppää jonkin aikaa. Ikävä kyllä Tiihonen joutui tämän tapaamisen lopettamaan lyhyeen koska hänellä oli hurja urakka päällä, joten Reagan häipyi maasta...
Hetken kuluttua kuului keskusradiosta kuulutus: "Tiihonen toimistoon, Tiihonen toimistoon!". Tiihonen paineli pomon toimistoon ja kysyi: "Mitä ny?". Pomo kysyi Tiihoselta että mikäs mies se sinä olet kun Reaganin tunnet? Tiihonen vastasi vaatimattomasti että mä oon maailmalla aika tunnettu mies. Pomo ajatteli että tässähän meillä on kunnon hitsari ja päätti vakinaistaa Tiihosen työsuhteen.
Pari viikkoa meni ja Breznev pärähti valtiovierailulle Suomeen. Eikös hänkin käynyt sitten Wärtsilän tehtailla vierailemassa pomon opastamana. Pomo ihmettteli että mitä ihmettä se Breznev oikein pähyilee. Yhtäkkiä Breznev karjaisi: "Tere Tihoonen!". Tiihonen huusi Brezneville sujuvalla venäjänkielen taidolla että: "Sori ny Breznev, mut nyt ei kerkee jutella mut soitellaan". Jonkin aikaa kului ja Breznev lähti poijes.
Hetken kuluttua kuului keskusradiosta kuulutus: "Tiihonen toimistoon, Tiihonen toimistoon!". Tiihonen paineli pomon luo ja kysyi että: "Mitä ny?". Pomo sanoi että kyllä hän sen ymmärtää että Tiihonen tuntee Reaganin, mutta mistä helvetistä te tunnette Breznevin? Tiihonen siihen vaatimattomasti että mä oon vaan maailmalla aika tunnettu mies. Tästäkös pomo innostui ja tuumasi että jos näin on asiat niin varmaan tunnet Paavinkin. Tiihonen totesi että tottahan hän paavin tuntee. Pomo tuumasi että siinä tapauksessa lähdetään vatikaaniin saman tien morjestamaan paavia.
Ja sinnehän sitä sitten lähdettiin ja saavuttuaan aukiolle Tiihonen sanoi pomolle että odotapas tässä aukion laidalla niin hän käy moikkaamassa paavia. Tiihonen jututti siiten paavia aukiolla ja huomasi yhtäkkiä että pomo pyörtyi. Sinnehän Tiihonen sitten syöksyi läpsimään pomoa poskille ja sanoi pomolle ettei tämä nyt niin suuri juttu ole että hän paavin tuntee. Pomo siihen että ei siinä mitään että sinä paavin tunnet mutta kun tästä käveli äsken kaksi neekeriä ohi ja kysyi minulta että kuka tuo valkokaapuinen mies on joka juttelee Tiihosen kanssa!