Pyhän Pietarin pakeille oli pyrkimässä samaan aikaan kolme miestä. Pyhä Pietari valitteli ruuhkaa ja tilanpuutetta, sanoi viimein ottavansa sisään vain yhden kolmesta miehestä, sen joka oli kuollut kauheimman kuoleman. Pietari haastatteli miehiä yksitellen ja aloitti siitä, jolla oli ammottava reikä päässä.
"Olin jo pitkaan epäillyt vaimoani uskottomuudesta, ja kerran tulin kotiin hieman normaalia aikaisemmin kohdatakseni hänet itse teosta. Kun tulin sisään, kuulin suihkuveden lorisevan. Aloin kuumeisesti etsiä miestä asunnostamme, mutta en löytänyt ketään. Kunnes tulin parvekkeelle. Siellä mies roikkui parvekkeen ulkopuolella kaiteesta kiinni pitäen. Aloin hakata hänen sormiaan nyrkeilläni vimmatusti, mutta kun se ei auttanut, niin hain vasaran ja hakkasin sillä. Mies huusi tuskasta ja putosi 25 kerrosta - mutta suoraan puskaan. Mies jäi eloon, ja aloin miettiä mitä tehdä. Raahasin keittiöstä raskaan pakastimen ja tipautin sen miehen perään. Siihen mies kuoli, mutta aloin katua tekemisiäni, ja ammuin itseni surusta ja häpeästä pistoolilla."
Pietari katsoi miestä, kohotti kulmiaan ja pyysi seuraavan miehen puhutteluun.
"Olin juuri ostanut jumppakirjan, ja harjoittelin asuntomme parvekkeella 27. kerroksessa. Yhtäkkiä jalkani lipesi, ja putosin. Onneksi vain 2 kerrosta, sillä sain viime hetkessä kiinni kaiteesta jossain alempana. Siinä roikkuessani paikalle saapuu mies joka alkaa hakata sormiani vimmatusti. Kestän sen, mutta kun mies hakee vasaran ja lopettelee urakkansa sillä, on minunkin päästettävä irti. Putoan huutaen 25 kerrosta. Mutta jo toisen kerran olen onnekas, ja putoan suoraan puskaan. Kauaa en ehdi onnestani nauttia, sillä viimeinen muistikuvani maailmasta on ison arkkupakastimen putoaminen päälleni, tuon samaisen miehen heittämänä."
Pietari ei voi olla hymyilemättä, kun pyytää kolmatta miestäpuhutteluun.
"Okei, siis tää on pitkä tarina. Kuvittele että sä olet alasti piilossa isossa arkkupakastimessa ja..."