Jokes » Lajittelemattomat

Kolme kuolemaa

Pyhän Pietarin pakeille oli pyrkimässä samaan aikaan kolme miestä. Pyhä Pietari valitteli ruuhkaa ja tilanpuutetta, sanoi viimein ottavansa sisään vain yhden kolmesta miehestä, sen joka oli kuollut kauheimman kuoleman. Pietari haastatteli miehiä yksitellen ja aloitti siitä, jolla oli ammottava reikä päässä.

"Olin jo pitkaan epäillyt vaimoani uskottomuudesta, ja kerran tulin kotiin hieman normaalia aikaisemmin kohdatakseni hänet itse teosta. Kun tulin sisään, kuulin suihkuveden lorisevan. Aloin kuumeisesti etsiä miestä asunnostamme, mutta en löytänyt ketään. Kunnes tulin parvekkeelle. Siellä mies roikkui parvekkeen ulkopuolella kaiteesta kiinni pitäen. Aloin hakata hänen sormiaan nyrkeilläni vimmatusti, mutta kun se ei auttanut, niin hain vasaran ja hakkasin sillä. Mies huusi tuskasta ja putosi 25 kerrosta - mutta suoraan puskaan. Mies jäi eloon, ja aloin miettiä mitä tehdä. Raahasin keittiöstä raskaan pakastimen ja tipautin sen miehen perään. Siihen mies kuoli, mutta aloin katua tekemisiäni, ja ammuin itseni surusta ja häpeästä pistoolilla."

Pietari katsoi miestä, kohotti kulmiaan ja pyysi seuraavan miehen puhutteluun.

"Olin juuri ostanut jumppakirjan, ja harjoittelin asuntomme parvekkeella 27. kerroksessa. Yhtäkkiä jalkani lipesi, ja putosin. Onneksi vain 2 kerrosta, sillä sain viime hetkessä kiinni kaiteesta jossain alempana. Siinä roikkuessani paikalle saapuu mies joka alkaa hakata sormiani vimmatusti. Kestän sen, mutta kun mies hakee vasaran ja lopettelee urakkansa sillä, on minunkin päästettävä irti. Putoan huutaen 25 kerrosta. Mutta jo toisen kerran olen onnekas, ja putoan suoraan puskaan. Kauaa en ehdi onnestani nauttia, sillä viimeinen muistikuvani maailmasta on ison arkkupakastimen putoaminen päälleni, tuon samaisen miehen heittämänä."

Pietari ei voi olla hymyilemättä, kun pyytää kolmatta miestäpuhutteluun.

"Okei, siis tää on pitkä tarina. Kuvittele että sä olet alasti piilossa isossa arkkupakastimessa ja..."

Hitsari Tiihonen

Olipa kerran hitsari Tiihonen, joka oli maailmalla melko tunnettu mies. Tiihonen ajatteli mennä hakemaan Wärtsilältä töitä, työtön mies kun oli. Tiihonen tuumaili että parempi mennä suoraan pomojen luo puheille niin ei tarvitse hakemuksia täytellä. Ja sinnehän Tiihonen sitten maanantai aamuna paineli. Pomot kyselivät kaikennäköisiä rutiinikysymyksiä Tiihoselta ja Tiihonen vastaili parhaansa mukaan. Yksi pomoista kiinnostui Tiihosesta ja kysäisi että oliko tällä mitään erityis meriittejä, joilla hän pääsisi Wärtsilälle töihin. Tiihonen tuumasi ettei hänellä muuta ole kuin että hän on maailmalla melko tunnettu mies. Pomot tuumailivat tämän jälkeen että voihan tuon Tiihosen ottaa ainakin koeajalle jos ei muuta.

Ja niin Tiihonen sitten seuraavana aamuna meni töihin ja painoi hitsaushommia menemään hullun lailla. Pari viikkoa vierähti ja Presidentti Reagan tuli valtiovierailulle Suomeen. Tietysti Reaganin vierailuun kuului myös käynti Wärtsilän tuotantolaitoksessa. Pomo opasti Reagania pitkin hitsaushallia ja samalla ihmetteli että mitä ihmettä tuo Reagan oikein tähyilee. Yhtäkkiä Reagan karjaisee: "Hello Tiihonen!". Jonka seurauksena Reagan ja Tiihonen heittivät läppää jonkin aikaa. Ikävä kyllä Tiihonen joutui tämän tapaamisen lopettamaan lyhyeen koska hänellä oli hurja urakka päällä, joten Reagan häipyi maasta...

Hetken kuluttua kuului keskusradiosta kuulutus: "Tiihonen toimistoon, Tiihonen toimistoon!". Tiihonen paineli pomon toimistoon ja kysyi: "Mitä ny?". Pomo kysyi Tiihoselta että mikäs mies se sinä olet kun Reaganin tunnet? Tiihonen vastasi vaatimattomasti että mä oon maailmalla aika tunnettu mies. Pomo ajatteli että tässähän meillä on kunnon hitsari ja päätti vakinaistaa Tiihosen työsuhteen.

Pari viikkoa meni ja Breznev pärähti valtiovierailulle Suomeen. Eikös hänkin käynyt sitten Wärtsilän tehtailla vierailemassa pomon opastamana. Pomo ihmettteli että mitä ihmettä se Breznev oikein pähyilee. Yhtäkkiä Breznev karjaisi: "Tere Tihoonen!". Tiihonen huusi Brezneville sujuvalla venäjänkielen taidolla että: "Sori ny Breznev, mut nyt ei kerkee jutella mut soitellaan". Jonkin aikaa kului ja Breznev lähti poijes.

Hetken kuluttua kuului keskusradiosta kuulutus: "Tiihonen toimistoon, Tiihonen toimistoon!". Tiihonen paineli pomon luo ja kysyi että: "Mitä ny?". Pomo sanoi että kyllä hän sen ymmärtää että Tiihonen tuntee Reaganin, mutta mistä helvetistä te tunnette Breznevin? Tiihonen siihen vaatimattomasti että mä oon vaan maailmalla aika tunnettu mies. Tästäkös pomo innostui ja tuumasi että jos näin on asiat niin varmaan tunnet Paavinkin. Tiihonen totesi että tottahan hän paavin tuntee. Pomo tuumasi että siinä tapauksessa lähdetään vatikaaniin saman tien morjestamaan paavia.

Ja sinnehän sitä sitten lähdettiin ja saavuttuaan aukiolle Tiihonen sanoi pomolle että odotapas tässä aukion laidalla niin hän käy moikkaamassa paavia. Tiihonen jututti siiten paavia aukiolla ja huomasi yhtäkkiä että pomo pyörtyi. Sinnehän Tiihonen sitten syöksyi läpsimään pomoa poskille ja sanoi pomolle ettei tämä nyt niin suuri juttu ole että hän paavin tuntee. Pomo siihen että ei siinä mitään että sinä paavin tunnet mutta kun tästä käveli äsken kaksi neekeriä ohi ja kysyi minulta että kuka tuo valkokaapuinen mies on joka juttelee Tiihosen kanssa!

Oiva Sarkkinen

Näin kevätpuolella talvea tulee terveelle miehelle mieleen ne elämän perusasiat. Mahla alkaa virtailla, vai mitenkä sitä sanotaan. Suoranaista yksinäisyyttä ei tietenkään ole, kun on tuo koira. Kavereita on aina sen verran, että saadaan korttirinki kasaan ja kiljuun kimppasokerit kerran kuussa.

Vaan joitain kummallista ylimääräistä kaipuuta se pukkaa kevät karunkin uroon munaskuihin. Mikä siinä auttaa, sanottu ja tehty.

Pistin Helsingin Sanomiin ilmoituksen: "Katseenkestävä, huumorin-tajuinen nainen. Sinua etsii tositarkoituksella rehellinen suomalainen mies. Myös hellien takkailtojen mahdollisuus. Alko ja savuttelu eivät hallitse elämääni. Harrastuksina autoilu, aerobic ja metsästys. Saanhan kohdata sinut keväässä? Nimimerkki: Yksinäinen tulppaani."

Yks Kejonen siinä ilmoituksessa vähän konsultoi. Se on taksikuski, ja nehän tuntee kyllä naiset. Sama Kejonen kirjoitti naisille ne muutamat kirjeetkin vastaukseksi. Tehokkaita täkyjä, romantiikkaa. Vähän epäilen sitä Kejosta homoksi, kun se osaa niin monta runoa ulkoa ja sillä on tietokone.

Oisko mennyt kuukauden päivät kun yksi leidi oli sitten tulossa käymään. Lähdin asemalta Ladalla hakemaan. Pistin vähän siistimpää päälle: pikkutakin ja salihousut. T-paidassa luki pikkusen huumoria: Ellun Piriste.

Deodorantti oli taas kateissa; suhautin kainaloon Raidia, sama se mikä haju. Minulla oli siinä matkan varrella, kaverin pajassa, kesärenkaat pinnoitettavina, piti käydä ne hakemassa. Myöhästyin asemalta melkein tunnin. Kaks kertaa muistin siinä hötäkässä sen naisen nimenkin väärin. Vaan paskaakos tuosta, ei se pahoittanut mieltänsä, niin reippaastihan tuo kanteli matkalaukkunsa autolle, kun minä kävin täyttelemässä lottokupongin.

Laiton sen takapenkille istumaan pitkäsiimalaatikon päälle, kun minun koira istuu aina edessä.

Tuli se Kejonen siihen irvistelemään, että onkos toimitettu tavara tuoretta. Piti tarjota sille baarissa pari kaljaa, sellainen oli sopimus. Nainen odotteli koiran kanssa autossa.

Ostin lähtiessä grilliltä lihapiirakan lenkinpätkällä, kaikki mausteet, extra sipuli ja maitoa. Söin itse, annoin osan koiralle, ja kyselin, että ottaako se takapenkkiläinen kanssa. Se sanoi junassa syöneensä. Otin siinä ajellessa tekarit suusta ja nuoleskelin puhtaaksi.

Sitä naista rupesi oksettamaan, piti pysähtyä. Tietää ne junien ruuat. Loppumatka meni kuitenkin ihan mukavasti. Selailin Jallua ajellessa, enkä meinannut huomata yhtä kollia, piti ihan koukata, että sain sen pyörän alle. Nyljin mirrin näppärästi rukkastarpeiksi, pyyhin kädet koiraan ja eikun taas matkaan.

Tarjoilin hieman tunnelmamusiikkia. Frederikin "Mä tahdon takoa sun markkinarakoa" on lempikappaleita. Se ehti tulla kahdeksan kertaa ennen kuin oltiin kotipihassa.

Oli siinä vaiheessa jo niin seksuaalisesti ylivirittynyt tunnelma, että piti juoksulla mennä vessaan. Oli meillä myöhemminkin semmosta estottoman kodikasta tunnelmaa. Kopeloin sitä "vaimoehdokasta" kokeeksi sieltä täältä, tullen mennen, kun se kanteli vettä kaivolta, luutusi lattioita ja pesi nyrkkipyykkiä.

Puolilta päivin kävi poliisi kyselemässä ulosottomiehen kanssa saataviaan. Niillä oli koira mukana, ja se oksensi, kun näki minun ruokailevan. Täällä ei turhaan hienostella!

Lainasin siltä naiselta käsilaukusta pari satasta, että näkevät viranomaisetkin, ettei tässä ihan yhteiskunnan siivellä eletä.

Illalla soittelin kaverit paikalle "Barbaraa" katsomaan. Pidettiin perinteinen piereskelykilpailu. Minä voitin, vaikka Simanaisen Oskari soitti porilaisten marssista ensimmäisen säkeistön melkein kokonaan ennen kuin sillä pärähti henki materiaksi! Sen kunniaksi päätettiin lähteä kylillä pyörähtämään. Tehtiin oikein lista kaikista hauskuuksista, mitä nyt sellainen äijäporukka pikkupäissään keksii.

Barbaralle päsähti ärhäkkä päänsärky, ja se jäi kotiin. Soittelin sille myöhemmin aamuyöstä monta lämmittelypuhelua kotiin eikä tosiaankaan mitään pyhäkoulutekstiä.

Oisko se kello ollut jotain kolme, kun tulin kotiin. Barbara nukkui matkalaukkujensa päällä, omituisia ovat etelän tavat! Mukava oli silti tulla; kyllä se naisen käsi on, joka huushollissa näkyy.

Minun piti se Barbara kuitenkin herättää. Sai maksaa taksin ja siivota takapenkin, kun minä en millään jaksanut.

Aamulla tuli äitimuori käymään, kuului heti ovelta sanovan, että meidän poika pärjää ihan hyvin ilman tuollaisia meikattuja kaupunkilaisvosujakin.

Ja niinpä se lähti Barbara. Laukut jäivät ja kaikki. No, oli miten oli. Kyllä se on justiinsa se huumorintaju, mikä pittää meikäläisen naisella olla kohallaan. Ja ulukonäkö tietenki.

Oiva Sarkkinen on edelleen poikamies.

Kuustonen

Mikko Kuustonen seurusteli kerran nuorukaisena kirkkoherran tyttären kanssa ja oli innoissaan, kun pääsi ensimmäisen kerran tapaamaan tytön vanhempia. Tiesihän Mikko, että jos vanhemmat hyväksyisivät hänet, tyttö voisi vaikka antaa... suudelman. Siinä sitä istuttiin olohuoneessa ja keskusteltiin tosiolevaisesta, kun jännitys ja kahvi alkoivat vaikuttaa Mikon suolistossa. Pian poika ei enää pystynyt pidättelemään vaan päästi pienen pierun. Kirkkoherra katsoi vihaisesti perheen koiraa, joka sattui makailemaan Mikon tuolin alla, ja torui: "Musti!" Mikko huokaisi helpotuksesta ja jysäytti toisenkin kerran koiran piikkiin.

"Musti!" nuhteli tällä kertaa kirkkoherran rouva.

Kului muutama tovi, ja ilma vain kiersi Mikon suolistossa. Eihän siinä auttanut muuta kuin päästää ilmoille kunnon jyräys.

"Musti!" ärjyi kirkkoherra naama punaisena.

"Tule pois sieltä tuolin alta, ennen kuin se pitkätukkainen hipinretale paskantaa päällesi!"

Helsingin yöelämässä

Tässä railakas tositarina! Yörientojen kuluista ja siitä mitä sillä rahalla saisi!

Turo maalta oli päässyt Helsinkiläiseen baariin. Juhlan kunniaksi hän veti älyttömät lärvit, joka maksoi hänelle 500 mk. Kesäaikana olut on kallista ravintolassa, mutta onneksi Turon täydellisen konkurssin pelasti huono viinanottokyky ja näin luottokortti ei viuhunut. Päihdytettyään itsensä tilaan, joka täyttää poliisilain mukaan yjt-perusteisen säilöönoton perusteet, raahautui sankarimme rautatieasemalle nukkumaan, sillä ulkonahan kastuu sateen sattuessa. Hän kömpi kioskin kulmanurkkaan aivan käymälöiden välittömään läheisyyteen ja menetti tajuntansa osaltaan kusen hajun ja osittain ankaran juopumistilansa seurauksena.

Uusi aamu koitti, päätä kivisti, oli kusihätä, paska maistui suussa ja markat oli dokattu. Sankarimme päätti kuitenkin lähteä kohti uusia seikkailuja. Hortoiltuaan aikansa hän huomasi, että joku iiskotti oli ottanut käyttöönsä hänen matkapuhelimensa aamuyön tuntien aikana. Kauhu ja kylmät väreet hiipivät selkapiitä pitkin. Mihin puhelimella oli soitettu ennenkuin hän sen onnistuisi sulkemaan Mokadishuun, Viipuriin, Belgradiin, Vietnamiin...?

Onneksi tarinallamme on onnellinen loppu, Turo sai luurinsa suljettua ja Sergei tai mahdollisesti Abdi Mohamed ei ollut kerennyt soittelemaan tärkeitä puhelujaan kuin vaivaisen 1500 mk edestä 4 tunnin aikana. Koska kuitenkin hintavertailu on aina paikallaan, sillä kuluttajaahan kusetetaan tunnetusti niin summa summarum:

Turon menetykset: Dokatut 500 mk + 1500 mk puhelut+puhelinkone 1500 mk = 3500 mk + henkiset kärsimykset, pilluton ilta ja armoton krapula, jysäri, morkkis. Tällä rahalla Turo olisi saanut Viipurin torilta uutuus cd-levyja 5250 kpl.

Vaihtoehtoisesti samalta torilta olisi saanut nuoren blondin vuorokaudeksi käyttöön + avoauton ja kuljettajan vuorokaudeksi seisomaan hotelli Drusban eteen, samalla kun Turo olisi syönyt hotellissa maittavan meriaamiaisen nuoren blondin kanssa. Rahaa olisi vielä jäänyt 2000 mk, jolla olisi saanut vhs-videopornokasetteja 100 kpl, sekä laatikon maistuvaa Koff-olutta.

Mikäli Turo olisi päättänyt vetää rahalla kännin Tallinassa, hän olisi rahalla saanut Copter Linen menopaluun valilla H:ki-Tallinna-H:ki+ tax-free tuliaiset eli täydet ransuunit. Rahaa olisi kulunut tahan 1500 mk. Loppurahalla Turo olisi saanut Tallinassa hotellihuoneen+ 20-vuotiaan blondihierojan pystyhinkeillä ja oravapillulla. Tähän olisi kulunut 1500 mk sisältäen meriaamiaisen blondille ja Turolle, sekä yhden hengen huoneen parisängyllä. Helsinkiin palattuaan Turo olisi tilannut vielä kumijalan vastaan kopterikentälle, sillä hän olisi ajattanut itsensä ja tax-free-tuliaiset Radisson SAS-hotelliin, jossa hän olisi hyödyntänyt kesähinnan 295 huone. Rahaa olisi kulunut nyt 355 mk sisältäen taximatkan+ alv:n. Vielä olisi riittänyt rahaa muutamaan olueeseen hotellin alabaarissa. Samalla olisi hihaan voinut tarttua, joku hotellissa vieraana asuva kaunotar. Aamulla nautittuaan hotellihintaan sisaltyvän maittavan ja runsaan aamiaisen, Turo olisi voinut ajaa Hkl:n kuukausizetillä himaan blondin kanssa dokaamaan loput tax-free juomat ja polttelemaan Tallinasta edullisesti hankittuja herkku Marlboro-savukkeita.

Eli kantsiiko käydä Helsingin yössä? :)

Elämä voi olla rankkaa

Kertokaa omin sanoin, mikä ahistaa, sanoi psykiatri asiakkaalleen.

No joo. Kaikki alkoi, kun menin naimisiin. Vaimolla oli aikuinen tytär, josta siten tuli minun tytärpuoleni. Isäni tuli vierailulle, rakastui tytärpuoleeni ja meni tämän kanssa naimisiin. Niinpä tytärpuolestani tuli myös äitipuoleni. Vaimoni sai pojan. Siitä tuli automaattisesti isäni lanko, koska se on isäni kanssa naimisissa olevan tytärpuoleni velipuoli. Koska poika on äitipuoleni veli, se on siten myös minun setäni. Isäni vaimo sai myös pojan. Se on minun veljeni, vaikka samalla olen myöskin sen ukki. Onhan se tytärpuoleni poika. Vaimoni on minulle mummo, äitipuoleni äiti. Siitä seuraa, että olen oman vaimoni lapsenlapsi. Ottaen huomioon, että olen naimisissa isoäitini kanssa, en ole ainoastaan vaimoni puoliso ja lapsenlapsi, vaan myös itseni isoisä. Siksi ahistaa.

Ennen kuin se alkaa

Mies tulee kotiin töistä väsyneenä, lysähtää tapansa mukaan sohvalle TV:n ääreen ja huutaa vaimolleen keittiöön: "tuotko minulle oluen ennen kuin se alkaa!"

Vaimo tottelee ja tuo hänelle oluen. Viisi minuuttia myöhemmin mies sanoo: "tuotko vielä oluen ennen kuin se alkaa."

Vaimo katsoo kummastuneena ja huokaisten hakee oluen miehensä eteen. Mies juo toisenkin oluen loppuun ja hihkaisee: "nopeasti nyt vielä yksi, se alkaa millä hetkellä hyvänsä!"

Vaimolta menee hermo ja hän ryhtyy huutamaan miehelleen: "Onx toi ny kaikki mitä aiot tänään tehdä? Juoda kaljaa ja maata siinä sohvalla? Sää et sitten kans oo mitään muuta kuin patalaiska, juoppo ja läski ja sitä paitsi...!!!"

Mies nousee istumaan ja toteaa: "Ny se sitten alko."

Leppäkerttututkimus

Millaista sokeutta ja tietämättömyyttä osoittikaan se kotikutoinen ruuneperi, joka laati aikoinaan seuraavan lastenlorun:

"Lennä, lennä leppäkerttu ison kiven juureen. Siellä sinun isäs, äitis keittää sulle puuroo..."

Jos tuon värssyn tekijä saisi luettavakseen Englannissa valmistuneen maailman laajimman leppäkerttututkimuksen, niin hän vetäisi käteen ja sen jälkeen itsensä hirteen. Ja jättäisi kaikille Suomen lapsosille viimeisen viestinsä: "Antakaa anteeksi pienet piltit, setä puhui paskaa.".

Maailmassa on kaikkiaan 5200 leppäkerttulajia ja nehän ne varsinaisia pornotähtiä ovatkin. Leppäkerttu-uros on sen sortin sosialisti, että kun sillä alkavat hormonit hyrräillä, niin se viihtyy naaraan päällä 18 tuntia yhtä mittaa. Sanomattakin lienee selvää, ettei siinä silloin liiemmin aikaa puuronkeittoon jää. Tämä ajaa varmasti monen suomalaisen miehen apeisiin itsetutkiskeluihin, sillä meistä monet ovat ylpeitä yltäessään 18 sekuntiin.

Leppäkertunkin luulisi kyllä suoriutuvan kyseistä toimituksesta hieman nopeammin sillä lentäessä sen siivet lyövät 91 kertaa sekunnissa. Mutta kun ei, niin ei. Kukin bylsii tyylillään. Ja kaiken kukkuraksi leppäkerttu-uroksilla on koko ajan vain se yksi mielessä, sillä usein ne sekaantuvat vainajiinkin ja alkavat vasta muutaman tunnin kuluttua puntaroida syitä naaraiden frigiditeetin yleistymiseen.

Toisin sanoen ne ovat siis nekrofiilejäkin! Miksei yhteiskunta tee mitään!!!

Toki sellainen hurjastelu kuluttaa energiaa ja jatkuvan veivauksen lomassa leppäkertut saattavat ahmaista satakin lehtikirvaa päivässä. Ja jos tällaista välipalaa ei ole tarjolla ne syövät toisiaan ja jopa sisaruksiaan. Eli leppäkerttu-urokset eivät ole pelkkiä sikoja, pukkeja ja nekrofiilejä vaan kaiken kukkuraksi kannibaalejakin.

Vastuuntuntoisia vanhempia leppäkertut eivät missään tapauksessa ole, sillä ne vaihtavat koko ajan partneria. Ja tästä syystä sukupuolitaudit ovat niiden parissa erittäin yleisiä. Tässä valossa leppäkerttua ei pidä missään tapauksessa innostaa irstailemaan ison kiven juureen, vaan se kannattaa ohjata määrätietoisin sanoin lähimmälle sukupuolitautien klinikalle. Vielä parempi on viedä se sinne henkilökohtaisesti, jotta voi samalla tarkistaa, löytyykö omastakin viisarista jälleen joitain uutuuksia.

Vetoankin täten kaikkiin suoraselkäisiin suomalaisiin vanhempiin, jotka haluavat kasvattaa lapsistaan järjestäytyneen yhteiskunnan kunniallisia jäseniä: Pitäkää leppäkerttulorut omana tietonanne!

(Lähde "Veivin heiton alkeet", Seppo Hyrkäs & Tommy Taberman)

Syvällistä pohdintaa

Se mikä on elämässä epäreiluinta, on tapa jolla se päättyy. Elämä on itse asiassa yhtä helvettiä. Se vie suurimman osan ajastasi, ja mitä saat kiitokseksi? Kuoleman! Onko se joku bonus vai mikä!?

Minun mielestä elämä pitäisi elää takaperin. Hoidetaan pahin tälli, eli kuolema, pois alta heti alkuun. Tämän jälkeen siirrytään vanhainkotiin, josta sinut passitetaan pihalle koska olet liian nuori ja hyväkuntoinen. Saat kultakellon ja aloitat työelämäsi korkeimmalta pallilta.

Teet töitä 40 vuotta, kunnes aloitat riemukkaan opiskeluelämän. Kuntosi paranee koko ajan, ja näytät päivä päivältä paremmalta. Ryyppäät ja riehut ja seksielämäsi on yhtä sekoilua valmistuessasi yläasteelle menemiseen.

Käyt läpi ylä- ja ala-asteet, jossa koulutehtävät helpottuvat vuosi vuodelta. Lopussa saat kultaisen tähden vihkoosi kun lasket 1+2 oikein. Olet lapsi ja elät viimeiset vuotesi ilman vastuuta leikkien, syöden ja nukkuen.

Lopuksi kellut äidin vatsassa 9 kuukautta jonka jälkeen päätät elämäsi orgasmiin!

Kalevala

Tuho tulkoon tietoverkkoon,
piru PC:nsä periköön.
Nouskoon käry skannerista,
pauke kuulukoon koneista.

Valvoin hullu vuorokauden,
tehdessäni tiedostoa,
joka otti ja katosi,
pyyhkiytyi kuin poutapilvi,
vaiko viirus sen tuhosi.

Nyt saa riittää rimpuiluni,
painun perkele pellolle,
menen metsään miettimähän,
kera kynän ja paperin.

Käytän päätä, en päätettä,
sähköisen sekundan juurta,
megamakulan sydäntä...

Kirjoittamaan käydessäni,
ruvetessani runolle,
haikullepa hankkeissani,
tankan tuottoon tahtoessa
tilttasi tehopelini,
kompuutterini kärähti,
näytönohjainta närästi,
empi myös emolevyni.

Jopa mustui miehen muoto,
kävi kasvot kalvakaksi,
käsitteli kännykkäänsä,
apuvoimia aneli.

Saapui huolto huomenissa,
kannen alle kurkisteli.
Kotvasen konetta tutki,
siitä loihi lausumahan,
sanasen tuo virkkoi.

"Myy jo myllysi museoon,
kuljettele kierrätykseen
ikäloppu ihmehesi,
reporanka rakkineesi -
ei tule kalua tästä!

Osta entistä ehompi,
vehje uusi uljahampi,
kirjokansi kirkkahampi,
joka kirjaa kiirehesti,
eikä vitkaan vikise.

Kotvan kaivoin kupehetta,
kurkistelin kukkaroa,
laskeskelin lanttejani,
etsiskelin eurojani,
enkä löytänyt mitänä.

Petollinen peltiuuni,
vanha mikroni mitätön
teki tempun tietäjälle,
rumat runon rustaajalle.
Vaan on vielä vanha konsti:
onhan pännä ja paperi!


- Tuntematon runonlaulaja -

Kaipaatko ympäristönvaihdosta?

LÄHDE VAIHTOJUOPOKSI IRLANTIIN!

Vielä muutama paikka vapaana!!!

Juotko Sorbusta varsin sujuvasti, mutta tuottaako Teacher's tai Guinness vaikeuksia? Onko sopivan ryypiskelyseuran löytäminen kesäksi vaikeaa? Työskenteletkö yrityksessä, jossa monipuolinen juomataito on avuksi ylenemisessä?

Jos vastaat myönteisesti, sinun kannattaa tutustua HUIKKAMATKOJEN uuteen vaihtojuoppo-ohjelmaan.

Kansainvälinen vaihtojuoppojärjestelmä tarjoaa sinulle unohtumattoman elämyksen, saat napata erikoisia juomia kansainvälisessä köörissä.

Vaihtojuoppona viettämäsi kesä on elämys, josta et muista mitään vielä vuosienkaan jälkeen!

Järjestelmämme tarjoaa nuorelle Suomalaiselle juopolle vapaan ylöspidon ja vapaat viinat Irlantilaisessa perheessä. Vastaavasti saa Irlantilainen "kolleegasi" remeltää omassa asunnossasi. Matkakulut kukin vaihtojuoppo luonnollisesti maksaa itse. Voit myös matkustaa vihreälle saarelle jäniksenä!



JUOPPOKOULU

Shannonin kreivikunnassa sijaitseva idyllinen juoppokoulumme tarjoaa peruskurssin aloitteleville juopoille. Peruskurssilla juodaan kaksi gallonaa Guinnessia päivässä. Sen jälkeen voidaan siirtyä toiselle eli ns. eläimen asteelle. Varsinaisille karstamaksoille on tarjolla erityinen Patrickin kööri, joka kokoontuu metsässä koulun takana.



OPPIMATERIAALI

Opetusmateriaalina käytetään vain kaikista parhaita aineita. Kotikäyttöistä ei juoteta, sen sijaan Irlantilaisjuoppojen Suomen ohjelmaan sisältyy eksoottinen mäskikurssi ja puuvessa viesti. Oppimateriaalilla on myös takuu, jos se ei pysy sisällä, saa sen juoda uudelleen.



MAJOITUS

Suomalaiset vaihtojuopot majoitetaan idyllisiin häiriömajoihin Shannonin takametsiin. Irlantilaiset koulutetut ammattijuopot opastavat opiskelijoita mm. viskinteossa, lestinheitossa ja poliisin nimittelyssä.



LOPPUTESTI

Jokainen kurssillemme osallistunut vaihtojuoppo saa todistuksen, jossa mainitaan hänen kahden viikon aikana nauttimansa määrä, prosenttiluku ja promilletason keskiarvo.

Kaikkiin matkoihin sisältyy pers'aukisturvamaksu, 100:-, joka luovutetaan kurssilaiselle rahojen loputtua tai tarpeeksi pahassa kankkusessa. Tiedot jäniksenä matkustamisesta saa suoraan Huikkamatkat Oy:lta.



JUOPPOKURSSIN PÄIVÄOHJELMA

klo 10.00
Vaihtojuopot heräävät majoissaan, venyttelyä ja sänkyjen putsausta.
klo 10.30
Aamiainen juodaan raakana.
klo 11.00
Oppitunnit: Wiskin ja Guinnessin sekoitukset, Irlantilainen kädenvääntö, lestinheitto käytännön harjoituksena. Lopuksi luokka hajoitetaan.
klo 12.00
Toikkarointia lammashaassa.
klo 14.00
Lounas juodaan pubissa.
klo 16.00
Yritetään siirtyä takaisin majoille.
klo 18.00
Perille päässeet lasketaan.
klo 19.00
Illallinen juodaan majoissa.
klo 21.00
Toikkarointia lammashaassa.
klo 21.30
Irlantilaisia seuraleikkejä: vesurihippa, kallonpyöritys, yrjökilpailut.
klo 23.00
Turpajuhlat lammen rannassa.
klo 01.00
Konttausta lammashaassa.
klo 01.30
Sammuminen ja iltahuuto.




Juoppokoulun johtaja McShiverin:
"Suomalaisjuopot parasta ainesta".
- Olen todella tyytyväinen suomalaisten juoppojen esiintymiseen koulussamme, toteaa Sean McShiverin Shannonin Kansallisen Juoppo- ja Häiriöinstituutin superintendentti.
- He osaavat panna heti töpinäksi, esim. viime kurssilla oppilaat järjestivät kunnon tappelun jo saavuttuaan lentoasemalle. Opettajille piruilu on myös aloitettava heti. Tämä on oikeaa kansainvälisyyskasvatusta.

Johtaja McShiverin ei ole kovin mairitteleva puhuessaan muun maalaisista vaihtojuopoista: Viime kesän Ruotsalaiskurssi oli todellinen pettymys. Saimme lähettää karaistuneimmat juoppomme etsimään näitä itkupillejä niityiltä, jonne he olivat toikkaroineet vain yhden viskipullollisen jälkeen. Yksi leka on täällä raja, jonka jälkeen vasta aletaan pohtia pubiin lähtöä. Samaa sanoisin Ghanalaisista ja Nepalilaisista vaihtojuopoista. Hintelää väkeä!



Alma Kannula, Vuosaari:
"Vaihtojuoppojärjestemä on erinomainen tapa tutustua muiden maiden juoppojen tapoihin ja ajatuksiin. Ennen kaikkea jännittävien juomasekoitusten kulauttelu jäi mieleeni. Muuta en sitten muistakaan."

Mitä tästä opimme?

Kaksi naista lähti perjantai-iltana juhlimaan ilman aviomiehiään. Aamunkoitteessa, kun he olivat kotimatkalla - molemmat hirveässä humalassa, kummallekin tuli kauhea pissahätä. Ainoa mahdollinen paikka siihen hätään oli hautausmaa.

Vaikka olivatkin peloissaan, päättivät naiset joka tapauksessa mennä tarpeilleen. Kummallakaan ei tietenkään ollut minkäänlaista paperia mukanaan. Toinen naisista otti alushousunsa pois, käytti niitä siistiytymiseen ja heitti ne menemään. Toinen puolestaan ajatteli "Minä en ainakaan tärvää alushousujani". Niinpä hän otti kukka-asetelmasta nauhan ja käytti sitä.

Seuraavana aamuna naisten aviomiehet keskustelivat puhelimessa ja toinen sanoi: "Täytynee pitää silmällä vaimoja, he eivät tainneet olla ihan kiltisti viime yönä. Minun vaimoni tuli kotiin ilman alushousuja". Tähän toinen mies vastasi: "Eihän tuo vielä mitään. Minun vaimollani oli kortti takapuolessa ja siinä luki: 'Me emme koskaan unohda sinua.' Muistellen: Helsingin mieskuoro."

Tositarina pankkimaailmasta

Eräässä suomalaisessa pankissa toimi aikoinaan dealeri nimeltään Ruokokoski. Tehtyään puhelimella kauppoja lontoolaisen pankin kanssa kauppakumppani halusi liittää kauppansa yhteyteen Ruokokosken nimen ja pyysi tätä tavaamaan sen. Ruokokoski tavasi englanniksi: "aaar juu ou kei ou kei ou...". Kesken tavaamisen lontoolainen dealeri keskeytti: "I'm fine. I'm fine, but how do you spell your name?"

Näinkin voi käydä

Koitti päivä, jona George "Dabljuu" Bush kuoli. Alusta asti oli selvää, ettei niin paha ja vieläpä niin tyhmä mies pääsisi taivaaseen. Matka johtikin helvetin portille, jossa vastassa oli itse piru. Hän toivotti Bushin tervetulleeksi.

Ongelmana oli, että helvetti oli jo entuudestaan täynnä kaiken sortin pahantekijää. Toki niin tyhmälle kuin George "Dabljuu" paikka löytyisi, mutta tilan saamiseksi tarvitsisi joku pienempi pahantekijä päästää vapaaksi. Piru sanoi, että George saisi itse valita, kenen tilalle menee. Bush ilmoitti "Well, kyllä se minulle sopii." Niinpä piru vei "Dabljuun" kierrokselle.

Ensimmäisenä piru esitteli kammion, jossa Richard Nixon parka joutui uimaan koko ajan pitääkseen pään pinnalla pohjattomassa uima-altaasta. George "Dabljuu" Bush katsoi nieleskellen ja ilmoitti "No way sir, tuo homma ei sovi minun vartalolleni." Piru sanoi, että asia selvä ja kierros jatkui.

Seuraavaksi piru esitteli kammion, jossa Ronald Reagan hakkasi onnettomalla hakulla käsittämättömän suurta kivikasaa ja kuskasi kivimurskaa loputtomasti toiseen kasaan. Bush katseli aikansa ja tuumi "Well, tuossa taitaa tulla hiki, ei sovi meikäläiselle." Kierrosta jatkettiin.

Kolmannessa kammiossa Bill Clinton oli ristiinnaulittu käsistä ja jaloista ja Monica Lewinsky otti häneltä loputtomasti suihin. Bush mietti, että voi tuokin olla melko puuduttavaa pidemmän päälle, mutta hakkaa kevyesti Nixonin ja Reaganin rangaistukset. Niinpä George "Dabljuu" ilmoitti pirulle, että ottaa tämän rangaistuksen.

Piru kysyi "Oletko ehdottoman varma?" johon Bush "Yes, yes! On tämä parempi kuin kaksi edellistä."

Piru nyökkäsi ja sanoi "Monica, voit lähteä."

Lammastarina

Eräänä lämpimänä joulukuun päivänä paimen on kedolla katsemassa lammaslaumaansa. Kedon reunassa kulkee asfaltoitu maantie, jota pitkin upouusi Opel Astra Sport vuosimallia 2001 lähestyy kovaa vauhtia. Auto pysähtyy jarrut kirskuen paimenen lähelle. Autosta nousee nuori mies, joka on pukeutunut Boss'in muodikkaaseen tummanharmaaseen pukuun. Jalassa hänellä on Armanin kiiltävät mustat kengät, päällään Marks & Spencerin Super Exclusive Sport -paita ja Club Vendir -solmio. Hän käyttää selvästikin Alaska Axis Ice Terminator -hajuvettä. Päässään hänellä on Bodylene Tiger -aurinkolasit, ranteessa kiiltää vedenpitävä Seiko Ultimate Spacetime -kello (hinta 6145,50 EUR).

Vieras kysyy paimenelta: "Jos arvaan, montako lammasta laumassasi on, annatko yhden niistä minulle?" Paimen katsoo ensin pitkään vierasta, sitten sävyisästi liikehtivää lammaslaumaansa ja sanoo: "Okei!" Nuori mies käynnistää auton kojelautaan kytketyn tietokonejärjestelmän, liittää toisiinsa nokialaisen WAP-kännykän ja Nokia Notebook 9850:n ja ottaa yhteyden NASAn satelliittiin, joka juuri ylittää 50 km:n korkeudella sen maapallon alueen, jossa paimen ja vieras kohtaavat. Hän skannaa tiedot ympäristön maantieteellisistä pinnanmuodoista ja lähettää ne satelliitin kautta NASAn keskustietokoneisiin ja siirtää saamansa tiedot Excel- ohjelman taulukkolaskennan tietopohjaan. Sitten hän tulostaa 156 sivuisen raportin käyttäen auton kojelaudasta virtaa ottavaa Brother 5612-B minilasertulostintaan.

Vieras kääntyy paimenen puoleen ja sanoo: "Laumaasi kuuluu tarkalleen 2569 lammasta". Paimen vastaa: "Ihmeellistä, osuit oikeaan! Voit nyt ottaa haluamasi eläimen." Nuori mies ottaa laumasta yhden eläimen ja panee sen autonsa tilavaan takaluukkuun.

Paimen katsoo vierasta ja kysyy: " Entä jos arvaan ammattisi oikein, maksatko samalla tavalla minulle kuin minä Sinulle?" "Tottakai", vastaa vieras. Ja paimen sanoo: "Olet konsultti". "Aivan niin", hämmästyy vieras. "Kuinka ihmeessä voit tietää ammattini?" "Sehän on aivan yksinkertaista", vastaa siihen Paimen. "Ensinnäkin, sinä tulit tänne aivan kutsumatta. Toiseksi, sinä panit minut maksamaan sellaisesta, minkä jo tiesin ennestään. Kolmanneksi, sinä et ymmärrä minun elinkeinostani yhtään mitään, ja haluaisinkin heti takaisin koirani sieltä autosi takaluukusta".

Risteilymatkustajan ohjeet

Kun laivareissuun lähdetään, on pukeutumiskoodi smart & casual ts. suorat housut, pikkutakki ja skraga. Jalkaan vedetään hapsukengät ja valkeat froteesukat. Tällaisella perussetillä pääsee jo mukavasti kiinni risteilytunnelmaan. Löytyy toki muitakin vaihtoehtoja. Joskus pikkutakki voi olla yksin- kertaisesti too much, joten sen voi heittää sivuun ja kokeilla hieman rennompaa tyyliä. Silkkipaita (sini-puna-lila suosituin) ja trendikäs kapea nahkakravatti toimii jo sellaisenaankin mutta jos haluaa pelata varmanpäälle, voi päälle kiskaista vielä Inkakuvio -liivin. Hyvä puoli tällaisessa pukeutumisessa on, ettei erotu liikaa porukasta. Sanomattakin on selvää, että jos et itse oksenna päällesi, joku toinen tekee sen puolestasi laivan tiivistunnelmaisessa yökerhossa. Tämän vuoksi päivälaivalle kannattaa varata toinen vaatekerta ja se voikin sitten olla jo jotakin vähän rennompaa. Viimeisin tuulahdus Etelä-Suomen muodin polttopisteestä Mietoisten Mutu-Puvusta kertoo seuraavaa: "Laivan päivätansseissa kysytään eniten herroja, joilla on päällään kivipestyt valkoiset farmarihousut ja Mikahäkkis-aiheinen paita, joko kolleke tai tyylikäs t-paita. Jalkineina on poikkeuksetta mustat puolikengät, joiden sisältä löytyvät ne tutut valkoiset tennissukat. Myös viiksien kasvattamista suositellaan ennen matkaan lähtöä nk. flaksin takaamiseksi"

Miten itse risteily sitten etenee? Seuraavassa esimerkki yleisimmästä toimintamallista. Hommahan alkaa jonottamisella laivan buffet-ravintolaan, mikä on valittu lähinnä siitä syystä, että siellä saa juoda niin paljon kaljaa ja viinejä kuin jaksaa. Kun sitten vatsat pulleina matkalaiset hoippuvat läskipöydästä pihalle, kutsuu myymälän kirkkaat valot tekemään edullisia ostoksia, mahdollisesti jopa löytöjä. Ostoskärryyn löytää usein tiensä litran tappi kossuvodkaa, kaksi keissiä mustaa Koffia (alk.vol 7,2%) sekä joku herkullinen likööri, mitä osataan kotipuolessa arvostaa. Laivatuliaisia nääs. Sen lisäksi, että ostokset tax freessa (suom. täxrii) katsotaan parhaaksi hoitaa pois alta pahimman rysiksen aikoihin, aiheuttaa joulun läheisyys monissa erityistä ostopainetta. Kärryyn sujahtaakin herkästi vielä viisi (viisi neljän hinnalla -tarjous) boxia Gröna Kuloreita, keissi Tuborgin jouluolutta ja viisi levyä edullista laivasuklaata (300 g taxfree-hinta 14 FIM). Vertailun vuoksi mainittakoon saman tuotteen (tosin vain 200g) verollinen hinta Citymarketissa 8,90 FIM. Savukehyllystä se luvattu Norttikartsa naapurille. Itsehän matkalainen ei normaalioloissa polta mutta laivaristeily on poikkeus, täällä sijoitetaan laatuun. Kassan tyrkkyhyllystä löytyy sopivasti näyttävät Grenadier's laatusikarit tähän tarpeeseen.

Oikein arvattu, nyt hyttiin ryyppäämään. Hytin ahtaasta vessasta löytyy läpinäkyvät muovimukit, joihin blandataan aromikkaat ja väkevät vodka-kola-paukut. Jotkut pitäytyvät kuitenkin tiukasti kaljalinjalla, koska lämmin laivaolut maistuu aina hyvälle eikä mustaa Koffia tarvi niin kovasti lipittää. Hytissä vedellään tietysti myös sauhuja, kielloista piittaamatta. Kun on ryypätty itsevarmuus pintaan, ollaan valmiita suuntaamaan hapsukengät kohti laivan sykkivää iltaelämää. Hytistä lähdettäessä on monilla, ikään kuin käytännön pilana (ei ikinä omassa hytissä), käydä hytin vessassa tyhjentämässä suoli ja jättää vetämättä. Kansi jätetään luonnollisesti auki ja vesihanat kierretään täysille kuumaa vettä. Hytin omistajan on yöllä on sitten mukava tulla daamin kanssa jatkoille lämpimään ja kosteaan kakka-saunaan. Laitettiinpa kakka-sauna sitten päälle tai ei, alkaa kello tässä vaiheessa ehtoota helposti lähennellä puoltayötä ja illan kohokohta midnight-show on käsillä.

Matkalla tanssiravintolaan ehtii pubissa huitoa vielä yhdet nopeat kyytipoikien kera. Porukan liideri tilaa usein tässä vaiheessa kovaan ääneen vielä sädetikkupaukut koko remmille. Ei olla köyhiä eikä kipeitä. Kun tähtiartisti astuu yökerhon estraadille, muodostuu tanssilattialle välittömästi valtava ryysis. Parit löytävät toisensa, kihla- ja vihkisormukset sujahtelevat taskuihin ja käsilaukkuihin, ollaan villejä ja vapaita. Kaikkien ilta ei tosin suju yhtä hienosti. Joillakin matkaajilla alkaa kihinä kupolissa muodostua puolen yön jälkeen sen verran ankaraksi, että näkökenttä sumenee. Tästä on kiittäminen jo bussimatkalla satamaan nautittujen lonkeroiden ja laivalla nopeaan tahtiin helttaan heitettyjen viinalestien. Vanha kannelle haukkaamaan raitista ilmaa" -kikka on paras korjausliike tässä tilanteessa. Usein matka kannelle kuitenkin katkeaa viimeistään ysikannen aulassa kun puhvetissa nautitut lihapullat ja ratiinilohet lentävät kaaressa laivan kokolattiamatolle. Pikku tirsat portaikon alla on nyt enemmän kuin paikallaan. Tirsat venähtävät useimmiten harmillisesti yli suunnitellun ja herätys tulee karulla tavalla "olemme saapuneet Tukholmaan/Tallinnaan" -kuulutuksen muodossa. Hytistä löytyvien mustien ja lämpimien Koffien avulla päivä lähtee kuitenkin rivakasti käyntiin ja matkalainen on yllättävän kovassa tikissä iltapäivän Karaokeen mennessä.

Linja-autossa on tunnelmaa

Auto kotiin ja bussilla töihin. Tänä aamuna minulle selvisi, että se olisi helpommin sanottu kuin tehty. Bussin pysäyttäminen on oma taiteenlajinsa. Näytänkö pysähtymismerkin liian aikaisin, vai liian myöhään. Miten pysäytän juuri oikean bussin, kun ne ajavat yhtenä pitkänä letkana.Pahimmassa tapauksessa oma bussi ryhmittyy vasemmalle kaistalle muiden taakse, jolloin pitäisi ampua hätäraketteja saadakseen katsekontakti kuskiin. Jos muita busseja ei ole häiritsemässä, niin kuskit katselevat järjestäen vasemmalle ja saat seistä lapio suorana lippua heilutellen, kunnes kuski viimetingassa väläyttää vilkkua ja koukkaa pysäkille. Ovi ei koskaan osu kohdalle. Jos seisot paikallasi, kuski tulkitsee ettet ole tulossa kyytiin, ja heittää kurat kengillesi. Jos liikut oikealle, niin kuski painaa kovemmin jarrua, ja jos liikut vasemmalle, niin hän höllää sitä. Tarkoitus lienee saada ovi vähintään kymmenen metrin päähän paikasta, jossa seisot. Millaisen lipun pyydän kuskilta. Jos sanoo keskustaan, niin koko bussi nauraa takapenkkiä myöden. Jos sanon kertamaksu, niin kuski vittuilee: "lasten vai aikuisten", ja tietysti maksajan iästä riippumatta. Sitten on vielä seutulippuja ja muita hässäköitä, mutta kuskilta ei apua heru, hän on kiinnostuneempi vasemmasta sivupeilistä kuin sinusta. Maksu pitäisi suorittaa tasarahalla. Kokeile maksaa satasen setelillä kertamaksu ja kuski kaivaa sinulle ämpärillisen vaihtorahaa takaisin. Laitanko rahat tiskille, vai lyönkö ne kuskille kouraan. Teit niin tai näin, kuski murahtaa ja vittuilee minkä kerkiää. Kun laitoin kahdenkympin setelin tiskille, kuski kehtasi murahtaa: Suorista se! Missä vitussa lukee, että rahat viikattuna kiitos, "anteeksi herra kuljettaja, mutta nyt ei tullut mankelia mukaan". Ei ihme, että joku leimaa lippunsa sijasta kuskia nyrkkiraudalla turpaan.

Pidä kiinni. Kuskeilla on kiihdytysajajan refleksit ja keilaajan pelisilmä. Pitää saada monta näyttävää kaatoa. Bussin nytkähtäessä liikkeelle, alkaa ihmisflipperi. Yrität epätoivoisesti poukkoilla kohti takaosaa, huomataksesi, että vain käytävänpuoleisilla penkeillä istutaan, tai niillä matkustaa jonkun ostoskassi. Kun ystävällisesti pyydät saada istahtaa "vapaalle" paikalle, niin matkustaja nousee hitaasti kuin lehmä suosta, mittaillen sinua katseellaan, ikään kuin arvioiden sinun hygieniatasosi luokitusta. Jos bussi on tyhjä, niin sinusta tulee automaattisesti spurgumagneetti. Bussikuskeilla on pirullinen tapa haalia kyytiin kaikki haisevimmat spurgut, mitä maa päällään kantaa, ja he kaikki haluavat tulla laulamaan juuri sinulle. Ei auta mikään, spurgun on pakko liimautua kainaloosi kuin kuumemittari. Jos olet hiljaa, olet paska jätkä, jos avaat suusi hän oksentaa siihen. Pahimmassa tapauksessa kuski heittää sinut ulos.

Linja-autossa on tunnelmaa, ja sen voi aistia esim. nenällään. Krimi-turkkeihin puetut muumiot miehittävät bussin etuosan, ja he yrittävät peitellä vuotavista kroonikkovaipoista leviävää eteeristä tuoksuaan, kaatamalla pullollisen myskiä päällensä. Takapenkillä matkustavalle astmaatikolle tämä on kuin sinappikaasua, ja hän joutuukin pumppaamaan inhalaattoriaan kuin olisi täyttämässä ilmapalloa. Tunnelmaa ei paranna sekään, että aamukahvin ärsyttämä suolisto saa matkustajat moukaroimaan karmeita lettupieruja. Miksei sitä voinut paukutella bussia odotellessa, pitikö ne parhaat pommit säästellä bussiin. Älä koskaan istu takaovien läheisyydessä. Kun ovet aukeavat, joudut auttamaan äitiä jonka rattaissa istuu 13-vuotias poika. Kiitoksen sanaa ei heru, ja kun yrität takaisin paikallesi, niin hehkeä kassi-alma on taikonut juustosämpyläsi sillivoileiväksi, istumalla hajareisin eväskassisi päälle. Jos yrität lukea lehteä bussissa, niin hartioillesi kasvaa äkkiä kaksi päätä lisää.

Bussista poistuminen on sekin suuri seikkailu. Bussissa ei ole tapana paljoa puhua, ja katsekontaktia tulee vältellä. Kun joku ikkunapaikkalainen haluaa jäädä pois, hän pomppaa pystyyn kuin jousi ja mitään sanomatta pyyhkii suupielesi takamuksellaan, ähkiessään ylitsesi käytävälle. Toinen ihmistyyppi samassa tilanteessa, tyytyy vain kyyhöttämään sikiöasennossa ja aina pysäkin kohdalla kuuluu syvä huokaus. Kun sitten tilanne tulee omalle kohdallesi, niin painonappia ei näy missään. Vieressäsi istuva norsu on nukahtanut fiikus sylissään ja ei tee elettäkään siirtyäkseen. Pysäkki häämöttää jo edessä ja et ole päässyt edes käytävälle. Dyykkaat läpi fiikuksen käytävälle huomataksesi, ettei se vitun painonappi edes toimi. Sanot kuskille, että haluat seuraavalla pois, ja kuski jarruttaa niin, että etupenkin vanhuksen lasisilmät poksahtavat lentoon kuin samppanjapullon korkit. Bussi pysähtyy, mutta ovet eivät aukea. Kuskin viimeiset saumat vittuilla: "Poistutaan takaovista". Tällä kertaa bussi sentään pysähtyi. Yleensä se vain hiljentää ja olettaa mummeleiden loikkivan ulos kahdenkympin vauhdissa. Ovathan ne voltteja heittelevät eläkeläiset hilpeän näköisiä, mutta puuhun osuessaan ne voivat haitata kuukkeleiden pesintää.

Työpaikkailmoitus

Yrityksemme toiminnan laajentuessa etsimme nuorekkaaseen ja eteenpäinpyrkivään joukkoomme sinua, ATK-asiantuntija, vastaamaan tietojärjestelmämme kehitys- , ylläpito, tuki- ja koulutustehtävistä. Tarjoamme modernin työympäristön ja edistykselliset työkalut, sekä tilaisuuden kehittää itseäsi. Edellytämme sinulta joko diplomi-insinöörin tai insinöörin tutkintoa, vähintään 10 vuoden työkokemusta, alle 30 vuoden ikää, MCSE ja MCP -tutkintoa, ABC-ajokorttia (pikku e luetaan eduksi) sekä osaamista seuraavilta osa-alueilta:


Hallitset tietokantaohjelmoinnin Oracle-, SQL Server- ja RDBMS-ympäristöissä, tunnet verkonhallinnan ja olet kuin kotonasi C, C++, Visual Basic-, Scheme-, Lisp-, Prolog- , Pascal- ja Delphi-ohjelmoinnin parissa. Seuraat aikaasi ja hallitset usean vuoden kokemuksella Javan, Corban sekä JDBC-ohjelmoinnin, eikä DCOM ja Windows DNA:kaan ole outo. Ciscon IOS on sinulle arkipäivää, ja TCP/IP on keskimmäinen nimesi. Tunnet Lotus Dominon ja Notes-tuoteperheen kuin omat taskusi. Omaat myös graafista silmää ja taitoja käyttöliittymäsuunnitelussa. Sinulla on usean vuoden kokemus HTML-pohjaisista Intranet- ja Internetratkaisuista sekä sähköisestä kaupankäynnistä. Olet energinen ja omaat hyvän paineensietokyvyn. Puhut sujuvasti suomea, ruotsia, englantia, saksaa, ranskaa, flaamia ja iiriä, sekä ilmaiset itseäsi näillä kielillä sujuvasti myös kirjallisesti. Olet asiakaspalvelu- ja myyntihenkinen. Orastavat telepaattiset kyvyt katsotaan eduksi.

Osaat tulkita asiakkaidemme tarpeet ja toiveet kahdesta pätkivän GSM-yhteyden yli kantautuneesta, etäisesti puhuttua kieltä muistuttavasta äänteestä. Vapaa-aikanasi harjoitat telekinesiaa ja mustaa magiaa, joten osaat materialisoitua vähintään kolmeen paikkaan yhdenaikaisesti. Tukitoiminta on sydäntäsi lähellä, joten ymmärrät loppukäyttäjien "se hajos", "oli siinä joku messu mut mä klikkasin OK" ja "en mä mitään tehny" -lauseet ja osaat toimia niiden vaatimalla tavalla aina ja kaikkialla. Harrastuksenasi on myös Windows DDK-ohjelmointi, joten uusien laiteajurien teko paikan päällä luonnistuu sinulta helposti. Luet säännöllisesti Dr Dobb's Journalia, osaat ulkoa Lotuksen, Adoben, Novellin, IBM:n ja Microsoftin Knowledgebase-artikkelit, yön yksinäisinä hetkinä kätevästi korjaat hajonneen emolevyn, verkkokortin tai kovalevyn mediapinnan joko sveitsin armeijan linkkuveitsellä tai Leatherman toolilla - säkki päässä ja toinen käsi selän taakse sidottuna. (Lue: savussa, sumussa ja seitsemän pullon simassa.)

Työtehtäviäsi varten edellytämme että sinulla on oma auto, Visa tai Diner's Club (Amex hyväksytään), sekä vähintään kolmen lentoyhtiön Platinum-, Gold- tai Premiere- tason frequent flyer-kortit.

Toivomme hakijoilta kokemusta astronauttina olemisesta. Olet jo toivottavasti käynyt kuun pimeälläpuolella korjaamassa Linux-servereitä. Olet myöskin "käpistellyt" gravitaatiopropolsio moottoreita joiden tekniikka on peräisin UFO:ista. Johan Af Grann kaverina luetaan eduksi. Toivomuksemme täyttääksesi sinun tulee olla sosiaalinen, sanavalmis ja joviaali, työtä ja tiukkoja paikkoja pelkäämätön, joustava ja oma-aloitteinen. Julkkisten kanssa kaveeraaminen, kokemus PR-työstä ja ehdokkuus Nobelin rauhanpalkinnon saajaksi katsotaan eduksi paikkaa täytettäessä.

Lähetä vapaamuotoinen hakemuksesi ja CV:si todistusjäljennöksineen osoitteella Mokia.com (Mokia Collecting People).

Työpaikkahakemus

Olen aivan käsittämättömän kiinnostunut yrityksessänne vapaana olevasta markkinoijan virasta, samoin kuin suorastaan magneettimaisen vetovoiman omaavasta organisaatiostanne, onhan yrityksenne tunnetusti omalla sektorillaan ehdottomasti maailman paras yritys.

Haluankin sitoutua voimiani ja valveillaolotuntejani säästämättä ja laadusta tinkimättä sekä koko organisaation kehittämiseen, että henkilökohtaiseen missiooni ja visiooni, joka on tehdä yrityksestänne koko universumin nopein,kaunein ja seksikkäin. Kohtalon oikusta ja vedonlyönnin tuloksena en tee tällä hetkellä kykyjäni vastaavaa työtä, vaan toimin Vempeleen kunnan likakaivojen putsaajana ja sivutoimisena suolihuuhtelijana. Viikonloppuisin sivuhommina kuskaan banaaneja.

Motivaationi johtajan työhön on aivan järkyttävän maksimaalinen myös siksi,että tilapäinen likviditeettivaje uhkaa henkilökohtaista kassavarantoani, joten jotain töitä pitäisi saada ja mieluummin vaikka heti samantien välittömästi, eikä vasta ensi kesän keskiviikkona. Luin ylioppilaaksi joskus ajalla ennen abbaa, jonka jälkeen olen jatkanut opintojani eri tiedeyhteisöissä, ja lähitulevaisuuden tavoitteenani on valmistua kaikkien tieteiden maisteriksi, hekologian tohtoriksi ja astrosnautseriksi.

Tulevaisuuden suunnitelmiini kuuluu myös visio stratosfääritohtorin tutkinnosta. Olen joskus aiemmin suorittanut muutaman vähempipätöisen kurssin, joista mainittakoon esim. Kempeleen puutarhaoppilaitoksen puimakoneen-koristelulinja.

Ymmärrän leikitellen lukuisia kieliä, joista mainittakoon suomi, ruotsi, hindi, urdu, retoromania, java, C++, html ja virastomongerrus. Kuuntelen sujuvasti myös monia muita kieliä silmääkään räpäyttämättä. En osaa juurikaan lukea, mutta kuvia katselen sujuvasti molemmilla korvilla - myös toisella kotimaisella kielellä. Vahvuuksistani mainittakoon ahkeruus, loistava yhteistyökyky, synnynnäinen johtajuus yhdistyneenä äärimmäiseen nöyryyteen, kyltymätön uteliaisuus, nokkeluus, nopeus, taipuisuus, letkeys, rauhallisuus, formulakuskin hermojenhallinta, balleriinan motoriikka, ajoittain täydellisyyttä hipova raittius, näyttävä ulkomuoto, painonnostajan testosteronituotanto, kohtuullinen kahvinkeittokyky ja niin säihkyvä huumorintaju, että se valaisee koko korttelin ja puolet naapurikaupungista.

Lisäksi olen sen lajin moottoriturpa, että puhumallani sontamäärällä voisi lannoittaa koko johtokunnan jäsenistön pottupellot ja ryytimaat. Palkkatoivomukseni on tuollainen viiskytä donaa kuukaudessa. Siis euroa.Palkka on kuitenkin henkilökohtaisessa arvostuksessani toisarvoinen seikka, tärkeämpää on pääsy yrityksenne optio-ohjelmaan. Varaankin näin aluksi 30% seuraavasta optioannista, yhtiöluottoa vastaan tietenkin. Mainittakoon vielä, että en ota vastuuta tähän hakemukseen mahdollisesti lipsahtaneista kirjoitus- ym virheistä. Odotan pikaista yhteydenottoanne lähes yhtä innokkaasti kuin tekin.

Terkuin, Minä Itte, rääväsuufilosofi, HRM-johtaja (homma roudaa mäihällä), hekonomityristori

LIITTEET

Temput

Maatilalla asui isäntä, emäntä ja heidän kolme poikaansa. Eräänä aamuna, kun emäntä heräsi, hän näki heidän ainoan lehmänsä makaavan laitumella sorkat ojossa kuolleena. Emäntä masentui täysin perheen ainoan elannon mentyä ja hirtti itsensä. Pian heräsi isäntä, huomasi, että vaimo ja lehmä olivat kuolleet ja masentui täysin. Hän ampui itseään haulikolla päähän ja kuoli. Vanhin poika heräsi pamaukseen ja huomasi että isä, äiti ja lehmä olivat kuolleet. Hän päätti hukuttautua läheiseen jokeen. Joen rannassa poika huomasi merenneidon, joka istui heidän laiturillaan. Merenneito sanoi: "Olen huomannut, miten paha tilanne teillä on. Voin auttaa sinua. Jos teet minulle temput viisi kertaa peräkkäin, herätän henkiin vanhempasi ja lehmän myös."

Poika suostui yrittämään, mutta ei jaksanut hommailla kuin neljä kertaa, joten merenneito hukutti pojan jokeen. Toiseksi vanhin poika huomasi herättyään, mitä oli tapahtunut, ja päätti hänkin hukuttautua jokeen. Merenneito teki hänelle tarjouksen: "Jos teet minulle temput kymmenen kertaa, herätän perheesi eloon!" Poika yritti parhaansa, mutta onnistui hommissa vain seitsemän kertaa, joten merenneito hukutti hänetkin.

Nuorin poika heräsi, huomasi vanhempiensa ja lehmän kuolleen ja veljiensä kadonneen. Hänkin päätti hukuttautua jokeen. Merenneito ehdotti hänelle: "Voin korjata kaiken tapahtuneen, jos teet minulle temput 15 kertaa peräkkäin!" Poika vastasi: "Vain 15 kertaa? Eikös samantien pistetä 20 kertaa?" Merenneito hämmästyi, mutta poika jatkoi: "No hitto, voisinhan minä tehdä sen sulle vaikka 25 kertaa..." Merenneito oli jo suostumassa kun poika virkkoi: "Äh, pannaan saman tien 30 kertaa peräkkäin!"

Merenneito vastasi: "Hyvä on. Sinä teet minulle temput 30 kertaa ja minä herätän koko perheesi eloon!" Poika mietti hetken ja sanoi: "Hetkinen. Mistäs minä tiedän että sinä jaksat 30 kertaa peräkkäin, etkä kuole siihen, niinkuin tuo lehmä...?"

<< Previous 1 2 3 4 5 Next >>