Jokes » Sanastot ja Murteet

Kanammuna paisto

Vaimo paista miähelles kanammuni aamiaiseks.
Yhtäkki miäs ilmesty naise seljän taa ja sano:
- Varovaste, VAROVASTE, lait lissä rasva! Sää paista liija mont kerrallas. LIIJAN MONT! käännä niit! KÄÄNNÄ NIIT! No nyy, huh!
Lait nyy lissä rasva. Voi herrajumalasenttä. Minne sää nyy saas tila rasval, kato nyy, nee tarttuvak kiin! Varovaste!
Varovaste nyy! Sää et ikän kuuntel ku mää laita ruakka! ET IKINÄ! Käännä ne nyy. NOPPIASTE! OLEKS SÄÄ HULLU? Varo nyy vähä! VARO! Eiiih, älä unhot suala. Laita sualaa niil, SUALAAA!
Vaimo tuijotta miästäs:
- Mikä ihme sua oikke vaiva? Luuleksää ettem mää ossa muutama kanammuna paista?
Miäs vasta rauhallisest:
- Mää halusi vaa näyttä, milt tunttu, ku mää aja autoo.

Grillaus kevyesti suomenruotsalaisittain

Pårkkanat - resept

Mine kåitta ajatelle påsitiivinens puåli teste laihdutuskuuri ja käytte luåvuus. Tesse teille kesen kuuma grill vinkki!

  1. Laita grill tulessa.
  2. åta 16kg neme satans pårkkana.
  3. åta ryypy kåskenkårva, åta tåinenki.
  4. Jås granne ån näkösel huuta: TEELE SITE VAIN GRILLATA!
  5. åta ryypy.
  6. Heite ne pårkkana grillens ritile, kaata vehen maridan peelle.
  7. Kåssu tai ålut såpi mainiåsti.
  8. Avaa tåinen kåssu.
  9. Keenne niite helvetens pårkkanåit ettei ne pala.
  10. Heite såålaa ja peppar och mite kaapista löyty peelle.
  11. Drik lite ålut velille vaihtelun ja kåssu ryypy pereen kyytipåikana.
  12. åta gsmtelefon ja såita sukulainen, jås ne grilla makkara lehtipihvi, låhkåpeero ni hauku ne pysty.
  13. åta ryypy, åta tåine, juå låput pullåst.
  14. Påtkase ne satans pårkkana upp och ner hit och dit.
  15. åta ja heite grill grannens tåntti.
  16. Tilaa pizza.
  17. åta ålut.

Ovella

Se ol semmone yks ihan tavalline aamu ku ukko ol lähteny töihi ja kakarat kouluu ja sillo ovikello soi. Kotirouva men avama ove ja oven taka ol simmone ihan tavallise näköne miäs ja sit see miäs vaa suaran kysys: "Onks sul pillu?" Kotirouva pamautti oven kiin ja jäi miättimä et kyl sitä sit on niim pal merkillissi tyypei maailmas. Seuraavan aamul ovikello soi taas ku rouva ol jääny yksin kottisas. Ovel ol sama miäs ku eilenki ja hää kysyyp pamautti: "Onks sul pillu?" Kotirouva pamautti oven kiin ja oli sen verra kiukkune, et hää soitti ukolles töihi ja kerto mitä parin aamul ol tapahtunu. Ukko lupas otta seuraavan aamu vapaat ja opetta pervol vähä käytöstapoi. Aamul ku kakarat ol lähtenyk koulu nii ovikello soi taas. Pariskunta ryntäs etesse. Ukko asettus kulman taa nyrkit ojos ja valmistautus vetämä pervopetterii päin kuanoo. Rouva men ja avas oven. Siäl ol taas sama kaveri ja se kysys: "Onks sul pillu?" "On, miten nii?" vastas rouva. Johon pervoks epäilty lausus: "Sanotko sitte ukolles et alkaa käyttämää sitä ja jättä mun akan rauhaan!"

Uudet sananlaskut

Virret jo uusittiin, nyt on sananlaskujen vuoro:

Sanaleikkejä

Englannin kielen pikakurssi

I have been there
Minulla on papu siellä
I'll be back
Aion olla selkä
God only knows
Jumalan ainoa nenä
Can you sit, please
Osaatko paskantaa, ole hyvä
Give me a break
Anna minulle jarru
To be or not to be
Ampiaiselle vai ei
Harrison Ford
Harrin oma Ford
Escort service
Escort-huolto
Irish ale
Irlantilainen alennusmyynti
We are the champions
Olemme herkkusieniä
Do you feel alright
Tunnetko kaikki oikealta
Put the lights
Pane köykäisiä
I see
Silmämeri
Icebreaker
Silmienpuhkaisija
Sunglasses
Poikaluokkia
Free bird
Ilmainen parta
Bye bye baby, baby good bye
Osta osta vauva, vauva hyvä ostos
The spring begins on March
Vieteri alkaa marssilla
High taxes
Korkeita takseja
I fell in love
Kompastuin rakkaaseen
This week's hit song
Tällä viikolla paska laulaa
Can you hear me
kannussa sinä, täällä minä
Just in case
Vain salkussa
Recycling
Paluupyöräily
Moon is rising
Moonikset tulossa
Hard disc operation
Rankka tiskausoperaatio
Cold as Hell
Kylmä perse hellalla
I will never give up
En koskaan oksenna
The bus leaves at three
Pensas elää puussa
Oh dear
Voi peura
Sextant
Seksitantta
LP record
Liikkuvan poliisin ennätys
I saw my Honey today
Sahaan hunajaani tänään
I'm going to make you mine
Menen tekemään sinulle kaivoksen
Cops and robbers
Lätsät ja kumit
May God be with you
Toukokuun hyvä mehiläinen kanssasi
Can't stand no longer
Ei seiso ilman lonkeroa
Happy Easter
Onnellinen Esteri
Tie up
Ylämäki
Finnish people
Lopeta ihmiset
No panic
No panitko
Carpet factory
Autolemmikkitehdas
I know this story well
Tiedän historiallisen kaivon
Pay the sausage
Maksamakkara
Bad influence
Paha räkätauti
Phone seller
Soita sellerille
Good products
Jumala ankkojen puolella
Matchbox
Ottelunyrkkeily
Can I have an ashtray
Voinko pitää persejunan
Newspaper magazine
Uusiopaperiheinälato
Handlebars
Hoitele baarit
Blues club
Sinisten maila
Aftermarket
Marketista seuraava
One cold beer
Muuan kultakarhu
Let's have a party
Perustetaan puolue
Sun is shining
Poika kiilloittaa
Mix your drink
Miksi ryyppäät
Not so long
Hyvästi pähkinä
Dancing partners
Tanssii moottorisahojen kanssa
Action day
Akti keskellä päivää
Holiday with son
Harley Davidson
Sign here, please
Signe, tulisitko tänne
Peace, Brother
Anna palanen veli
Big Ben
Sika kynä
Watch out
Vahdi ulkona
Harmony of mind
Minun harmooni
Beer saloon
Olutta Saloon
I will manage
Haluan miehen ikään
Undressed custom model
Tullin alastonmalli
Nobody here
Yksikään ruumis ei kuule
Holy Bible
Reikäinen pippeli
Waste of time
Kaikkien aikojen vyötärö
Season's greetings
Meripojan terveiset
Press space bar
Lehdistön avaruusbaari
Press space bar to continue
Lehdistön avaruusbaariin jatkoille
You've got me under pressure
Sä sait mun pressun alle
Fly like an eagle
Kärpänen pitää kotkasta
You can count on me
Voit laskea päälleni
Passports, please
Jättäkää urheilu väliin, olkaa hyvä
How come
Tule tänne, koira
Fat free
Läskiä ilmaiseksi
I'm just asking
Olen vain persekuningas
As You wish
Haluat persettä

Ruåtsin kielen pikakurssi

Sådant är livet
Sellaiset ovat liivit
Ingen panik
Ingellä on paniikki
Laskekaa Suomen lippu
Räkna finska biljetten
Alkaa sataa
Det börjar hundra
Voi Äiti, joulukuusi palaa
Smör mamma, julsex kommer tillbaka
Voi voi teitä
Smör smör vägar
Vesi alkaa porista (kiehua)
Vattnet börjar från Bjorneborg
Onko sinulla jo jojo?
Har du redan redan redan?

Latinan pikakurssi

Nomen est omen
Kukaan mies ei ole omena
Alea jacta est!
Minä en jaksa alennusmyyntejä
Animula vagula, blandula
Eläimet vakoilee, sekoilee
E pur, si muove!
Ei perkele, se on muovia!
Exceptio confirmat regulam
Poikkeuksellisen rajut rippiäiset
Ille faciet
Ile on naamat
Gaudeamus igitur
Gaudeamuksella käy aina tuuri
In vino veritas
Viinissä on verta taas
Naturalia non sunt turpia
Luonnonsuojelijoita ei pidä vetää turpiin
Navigare necesse est
Täytyypä suunnistaa Eestiin
Arversa fortunqa
Vastustaja kuulapelissä
Non videbis annos Petri
Älä anna enää kaljaa Petrille
Audi, vile, sile!
Isän auto, leveä, sileä!
Debellare superbos
Debiili pääjohtaja
Etiam periere ruinac
Etiäiset ruinaa kivennäisvettä
Vae Victis
Missä on Vihti?

ATK-opastusta savolaesittain

Mitteepä tiet, jos tietokonneesj alakkaa renkata? Ossootko korjata ite vae maksakko isot rahnat huoltovirman kojjoottiloille? Jos et ossoo, nii luveppa tämä. Alakkaa mutkikkaammattii pelit kölökkästä.

Työpaikkaliikuntaa savolaisittain

  1. Iliman sissään riipaseminen ja ulos tuhhaattaminen
  2. Issekseen turjottaminen
  3. Jalakojen leppuuttaminen ja selällään kellottaminen
  4. Selekäkepin seinee vaste lutistaminen
  5. Otan seinään likistäminen
  6. Pöyvän iäressä retkottaminen
  7. Jakkaralla karjottaminen
  8. Nuamallaan nuilottaminen
  9. Kylellään köllöttäminen
  10. Kuolleeks tekkeytyminen, ja ole raahassa lihoines, luines ja läskines

Savolainen mäkkärissä

- Ja mitäs teille?
- Mitteepä tässä, kiitos vuan kysymästä.
- Tarkoitan siis, mitä te syötte?
- Purkkoo. Tästä on kyllä männä jo maku.
- Mutta mitä te tilaatte nyt?
- Savon Sanomia ja Aku Ankkoo, mutta nyt ottaesin hampurilaesen.- Selvä. Ja minkähän hampurilaisen?...
- No se on se systeemi, jossa on pihvi ja kaks kuorta. Pitäs teijän tiällä tietee.
- Syötkö täällä?
- Sillon tällön.
- Öh... siis syötkö täällä nyt tällä hetkellä?
- Purkkoo vieläkiin, mutta maku on männä jo.
- Puhun tilaamastasi hampurilaisesta. Tuleeko se mukaan?
- Kah, jos se vuan tahtoo.
- Siis otatko mukaan?
- Tule vuan, jos halluut.
- Selkeä kysymys: syötkö tilaamasi ruoan täällä?
- Onko siellä tilloo? Aattelin kyllä että tuolla pöyvässä...
- Hyvä on. Saako laittaa kaikki mausteet?
- Jos ne vuan mahtuu, vähän kyllä eppäelen.
- Eli: kaikkia mausteita vai ei kaikkia mausteita?
- Joo... vuan kanelin suap jättee poekkeen.
- Eipä sitä kyllä yleensä... no, kaikkia muita saa siis panna?
- No sepä oli aeka suora ja hävytön kysymys, hävetkee nyt vähäsen.
- Voi helvetti teidän kanssa!!
- Vai niin, että tällasta palavelua. Taijanpa sitten jättee tilloomatta ja hakkee torilta muikkukukon

Positiivisuutta savolaesittaen

Törkyvä!

Pohojalaaset liikennesäännöt

Autoolijoolle:
  1. Jos joku menöö erellä, aja ohitte.
  2. Jos joku yrittää ohitte, niin älä päästä.
  3. Säästä vilkkua.
  4. Ku liikennevalo vaihtuu nokkas erestä vihiriästä keltaaseksi, nin kiihrytä vauhtia. Kyl sä kerkiät.
  5. Ku jalankulkia tulee eressä suajatiälle, nii lisää vauhtia. Ei se sitte tuu.
  6. Mutta jos se kumminki tuloo, nii polokaase kaasu pohojaan. Ettei jää kitumahan.
  7. Ku joku hirasteloo erellä ja hakoo vaikka jotaki paikkaa, niin neuvo sille oikia osoote. Elikkä huura ohimennes sivuikkunasta, että:"Painu vit***!"
  8. Oo varovaanen ruuhkaliikentees. Ettei kännykkäs lipsahra korvalta.
  9. Ku joku yrittää sivutiältä ramppia myären isomman tiän liikennevirtaan, niin älä tee sille tilaa. Son joku kohomo.
  10. Jos taharot ajella rauhassa kaupunkilla, niin lähäreppä paanalle vaan silloon, kun kaikki muukkin tapaa liikkua.
  11. Jos jonkun auto menöö rikki ja pysähtyy etees, niin töötötä ja raivoa ittekses niin kauvan, että saat syränhalvauksen.
  12. Jos haluat päästä nopiaa kaupunkin lävitte, niin hommaa polokupyärä ja aja jalakakäytävällä. Siälä saa päästellä lujaa.


Pyärääilijöölle:
  1. Jos ajat polokupyärällä mumman kumohon, niin verä niska kyyryhyn ja polje pakohon. Kyllä sen joku siitä korjaa.
  2. Pyärääle ykssuuntaasta katua vastavirtahan. Son jännää.


Jalankulukijoolle:
  1. Kun polokupyärääiljä ajaa sivuuttes, niin murijaase sitä kyynärpäällä kylykehen jos kukaan ei oo kattomas.
  2. Viheltele ittekses, kattelet taivahalle ja oo tärkiän näköönen, ku kävelet karun ylitte päin punaasia.

Snögeli

Aikoinaan eleli jossai huitsin nevadas sellanen kunkkuperhe, mutsi, fatsi ja niiden kersa. Kersa oli gimma ja sen nimi oli Snögeli. Nimi oli tullu siit, ku sen mutsi oli joskus ennen giltsin syntymää duunannu vahingos snadin ventin handuunsa mist oli tippunu vähä bludee snögelle. Mutsi oli kelannu, et koska punanen blude oli nii sairaan snygii valkost snögee vasten, ni jos se sais kersan, tän iho ois valkonen ku snöge, fleda musta ku noki ja huulet punaset ku blude. Sit viel, jos se ois friidu, sen nimeks tulis Snögeli.

Snögeli oli aika skidi viel, ku mutsi sit delas ja faija, joka oli kunkku siin maas, hommas ittelleen uuden akan. Vosu oli iha siisti daami, mut ehkä vähä sellanen leso tyyppi. Sil oli siisti taikapeili, mille se joka aamu heitti:

"Bamlaa mulle nasta peili, kerro mis on snygein leidi."

Peilin ei tarvinnu fuulaa, ku se vastas:

"Siihä se tsittaa, tosi iisi hittaa."

Uus kuningatar diggas tätä vastaust ja kaikki jutut meni iha putkeen. Snögeli kuitenki kasvo päivä päivält bulimmaks ja snygimmäks ja seittemäntoistvuotiaana se oli ainaki yhtä söde ku kesäpäivä tai vaik joku malli. Se oli kauniimpi ku sen mutsipuoli, mikä taas meinas sitä, et koht kuningatar ei enää diggais pätkääkää taikapeilin vastaust. Yhtenä aamuna se sit meni taas peilin luo ja sano:

"Bamlaa mulle nasta peili, kerro mis on snygein leidi."

Mut täl kertaa ääni oliki muuttunu kellos ja peili sano:

"Kuule friidu, sori vaa, ei oo Snögelii kauniimpaa."

Kuningatar sai aivan sikamaisen raivarin ja sil meni iha herneet nenää, ku sai kuulla tommost läppää. Ämmä rupes vihaan Snögelii iha simona ja se päättiki, et pikkugiltsin ei tarttis enää elää. Mestoille käskettii metskaaja, jonka duuni ois viedä Snögeli skutsiin ja ottaa silt nirri veks. Todisteeks sen pitäis kärrää misukan pumppu mutsipuolelle. Metskaaja roudas tytsyn sikasyvälle skuttaan, mut just ku se aiko teilaa daamin, ni täähä alko anella armoo. Snögeli lupas pysyy pois himast jos vaa sais elää. Metskaaja tsiigaili snygii giltsii ja vaik jätkä oliki aika karski karju, ni se kuitenki helty ja päästi Snögelin menee. Todisteeks gimman kuolemast se vei jonku elukan sydämen kuningattarelle ja fuulaus meni läpi ku feikkifyrkka.

Snögeli ei ollu paljoo skutas hengaillu ja se oliki aika hukas ku alko jo tulla pimeetki. Se rupes skagaa kaikkee iha sairaasti ja kelas iha ihme jutskii. Mimmi lähti paniikis juoksee ja se springas nii kauan ku vaa jakso. Yhtäkkii skutsin pimeydest näky skidi möksä, minkä pihal loju kaikkee roinaa. Snögeli meni kämppää inee.

Möksäs oli kaikki tosi snadii, mut kuitenki mestat oli siistis kondikses. Keskel luukkuu oli skäfä safkapöytä, joka oli katettu seittemälle skruudaajalle valmiiks. Snögeli maisto jokaiselt lautaselt biitin ja tempas kaikist vinkkulaseist siivut. Lopult se halus mennä goisaan. Kämpäst löyty seittemän erikokost bunkkaa: eka oli liian snadi, vika taas liian kova, mut keskimmäinen oli just passeli. Siihen uupunu mimmi kävi ja sammu saman tien.

Ei kulunu kovin kauan ku kämpän isännät tuli himaan. Siin oli seittemän snadii starbuu ja ne huomas heti, et luukus oli käyny joku. "Kuka on skruudannu mun lautaselt," huus eka, jota sanottiin aiheest Räkänokaks. Viisain ja jengin pomo, lemppariltaan Älykkö kelas: "Kuka on tsittaillu mun tuolil?" "Joku on snutassu biitin mun leiväst", heitti kolmas, ketä sanottii Löysäks, ku se oli nii laiska. Neljäs funtsi: "Kuka on kajonnu mun saldeen?" Se oli Myrtsi, aika äkänen jätkä. "Tsiigatkaa, joku on skulannu mun haarukkaa!" huus viides, Onsku, joka oli aina onnessaan. "Ja joku mun kniivaa!" sano kääpiöist vahvin, Haba. Seittemäs snadi starbu, ketä sanottii Skäfäks, ku se oli jätkist skidein, hiffas: "Mun vinkust on vedetty hömpsyt!" Starbut tsiigaili ympäri kämppää ja yks niist huomas jotai spesuu: "Mun bunkas on tsittailtu!" Muut tuli siihe kans kyylään ja ne huomas, et niidenki bunkat oli jotenkin sekaisin. Mut vikana makkariin tullu äijä tsiigas omaa bunkkaansa ihan monttu auki. Siin goisas äksänä joku giltsi. Ja viel sairaan snygi vosu. Kaikki seittemän snadii starbuu oli pihal ku lumiukot, mut samal kuitenki iha onskuina. Ne päätti, et bööna sais goisaa aamuun asti, millon ne sais tietää mis täs hommas oikee mennää...

Loput voipi kaivaa kirjasta...

Sanontoja

Ottakaamme siis käyttöön vähän laajempi sanavarasto, tässä joitakin kansanperinteen todellisia törkeyksiä...

AGGRESSIIVI

Suomen kielen vanhojen modusten rinnalle on puhekielessä vakiintunut aggressiivi. Se taipuu persoonissa ja luvuissa ja kaikissa tempuksissa. Aggressiivin tunnus on toistaiseksi hyvin vaikeasti mihinkään sanaluokkaan määriteltävissä oleva VITTU. Vittu ei koskaan esiinny yksin, se edustaa siis eräänlaista pohjarakennetta tai osamorfeemia. Vittuun agglutinoidaan aina jokin persoona- tai relatiivipronomini. Jälkimmäiset esiintyvät poikkeuksetta paikallissijoissa. Vittu + pronomini -kombinaatio muodostaa siis aggressiiville tunnusomaisen modusrakenteen. Aggressiivirakenteen rektio on sellainen, että se vaatii peräänsä joko kieltomuodon pääverbin tai vaihtoehtoisesti paikallissijamuotoisen (harvemmin partitiivimuotoisen) kielteisen liitepartikkelin sisältävän pronominirakenteen. Funktioltaan aggressiivirakenne on siis kieltoapuverbiä (en, et, ei) vastaava.

PREESENSTAIVUTUS
1.sg
vittumä jaksa mihinkään venäjän tenttiin lukea.
2.sg
vittusä rupee mulle iniseen.
3.sg
vittuse tullu ees paikalle, turhaan venasin.
1.pl
vittume mitään pikkulapsia syödä, paskapuhetta.
2.pl
vittute mihinkään raflaan tule, kunhan jauhatte.
3.pl
vittune mistään mitään tiedä.


Persoonattomia:
Vittusiellä mitään ilmaista viinaa ollu.
Vittutäällä mikään kesä ole.
Vittutäällä jaksa pitempään notkua.

Muissa tempuksissa aggressiivi taipuu saman kaavan mukaan.
Imperfekti:
Vittumä jaksanu sitä kissaa pelastaa.
Perfekti:
Vittumä oo jaksanu kahteen viikkoon tiskata.
Pluskvamperfekti:
Vittumä ollu jaksanu ees syödä päiväkausiin ennenku jouduin tiputukseen.


HUOM!
Lause "Vittuse tippu tohon avantoon" ei ole aggressiivi, koska lauseen imperfektimuotoinen predikaatti on indikatiivissa! Kyseessä on siis tavallinen kirosanalla höystetty indikatiivilause, jonka nimeäminen aggressiiviksi osoittaa sangen pitkälle kehittynyttä lingvistisen silmän verkkokalvon rappeumaa.

AGGRESSIIVI MODUKSENA
Koska aggressiivi on modus, se ei voi esiintyä samassa lauseessa eri modukseksi laskettavan predikaattimuodon kanssa. Aggressiivi, vanhan kansan suussa ponsitapa, ilmaisee aktiivista närkästystä, kyllästymistä, turhautumista, hermostumista ja suoranaista suuttumusta. Tarkemman taustatunteen voi vastaanottaja päätellä kontekstista. Aggressiivin yhteydessä käytetään eräissä piireissä tehokeinona elekieltä, jonka luonne voi vaihdella sormimerkeistä aina täyskontaktimanööveriin. Tämänhetkisen tietämyksen mukaan aggressiivia ilmaistaan samalla tavalla suurimmassa osassa maailman viittomakieliä.

Uusi alakoulun aapinen

A:
Ant-ti on al-ko-ho-listi. Ant-ti-a ah-dis-taa, kun a-pe-ri-tiivit on lop-pu. An-til-le an-ne-taan lää-kä-ri-a-se-mall-la i-lo-kaa-su-a ja an-ta-bus-ta.

B:
Bertta on bimbo blondi, joka tekee kadulla bisnestä.

C:
Cecilia on transvestiitti. Cecilia saa turpiin puistossa.

D:
Daavid on dorka. Daavid saa dunkkuun. Daavid on erilainen nuori.

E:
Eemeli sekaantui eläimeen. Eemelistä tehtiin esimerkki.

F:
Fabian on fiksu? Fabian fuulaa sosiaalityöntekijää. Fabian saa fattasta fyrkkaa.

G:
Gabriel on gigolo.

H:
Hannulla on poikaystävä ja HIV.

I:
Imbesilli-Immu imppaa kontaktiliimaa. Immun aivot sulavat ihan itsekseen. Immusta tulee isona inisevä impotentti.

J:
Joosef on juutalainen. Ali Baba on arabi. Juutalaisilla on erilainen uskonto. Juutalaiset eivat pidä arabeista. Arabitkaan eivat pidä juutalaisista.

K:
Kalle käyttää kokaiinia. Kalle on kovassa kamassa. Kalle kuolee kauheisiin kouristuksiin katuojassa.

L:
Liisi on läski, lällällää.

M:
Masinol-Maunun maksa on mäsänä.

N:
Niilo on nuuka nikotinisti. Niilo nuuskaakin. Poikaystävät haluavat nopeasti Niilolta nirrin pois.

O:
Ollilla on omituinen olo. Olli onanoi onneen.

P:
Poliisi pamputtaa Paavoa ja pistää hänet putkaan.

Q:
Quezalcoatl on vaikea nimi.

R:
Riikka on ristihuulinen ja rimppakinttuinen.

S:
Saku joi sinolia. Sakun suusta tuli sappea. Saku oli sekaisin ja Saku sammui. Sakua saapuu hakemaan sairasauto.

T:
Tolu on tuotemerkki. Tanja on tinneristi. Tanja tykkää myös tolusta Tolu on tehokasta. Tanja törmäilee tinassa taloihin.

U:
Urpolla oli ummetusta useasti.

V:
Viru valgea.

W:
Wiru Walgea.

X:
Xavier on kolumbialainen huumekuriiri. Xavier jäi kiinni tullissa. Xavier opettelee vankilassa xylofonin soittajaksi.

Y:
Ylermi on yksinäinen. Kaikki pihan lapset kiusaavat Ylermiä. Ylermi vetää itsensä jojoon.

Z:
Jaska kuuntelee ZZ-topin uusinta levyä täysillä keskellä yötä. Naapurin bodari hermostuu, Jaska joutuu syömään uuden ZZ-topin albuminsa.

Å:
Håkan ån ruåtsalainen. Håkan menee ensi viikålla Göranin kanssa naimisiin. Håkan taitaa ålla håmå.

Ä:
Älä sano äitiä ääliöksi. Äiti voi ärsyyntyä ja lyödä ämpärillä päähän.

Ö:
Huomenna joku örisee ja yrjöää yöllä pöydälle.

Hääpuhe suomeksi ja viroksi

Elämme aikaa, jolloin suhteita solmitaan yhä useammin myös Suomenlahden ylitse. Jos joudut pitämään kaksikielisen hääpuheen suomeksi ja viroksi, tässä pika-apua tarvitseville.

Arvoisa hääpari ja häävieraat.
Auline tuplapulma, aulinet naimarahvas.

Virossa on tapana antaa häissa neuvoja nuorelle parille.
Viron majakunnuil o ain helpotettu tuplapulma parittelutouhui.

Sen vuoksi ajattelin sanoa muutaman sanan.
Selleperast papatan malliks naima-asetelman.

Tämä nuoripari on odottanut hartaasti avioliiton solmimista.
Tema tuplapulma on harjotellu himosilmin naimapuuha huipennust.

Avioliittoon on kuitenkin kuin tuhannen peninkulman matka.
Naimapuuha lieneb ko tuhat penismutkast kinttupolku.

Koska se on suuri askel ihmiselle, niin hyvät neuvot helpottavat matkaa.
Kui kompuroinnin vaara iso lieb, tukeva ote o naimise onneks.

Muista siis sulhanen...
Sest moista naimapoju nema konstit...

Avioliittoa tulee vaalia rakkaudella ja älylla, vaan ei voimalla.
Naimapuuhas pitaab touhuta hibelyl ja nubil, ei bodil.

Avioliiton onnellisuus on luettavissa vaimon hymykuoppien määrästä.
Naimapuuha hupiluku on raknattavis naimaneitsye kikatusmonttuje summast.

Suunnittelu on toiminnan perusta, mutta rakkaus vie perille.
Esipuuhastelu lieb luisto pohjustelu aga armatus vieb hetegapehku.

Ystävyyttä on alituisesti hoidettava ja rakkautta jatkuvasti vaalittava.
Elustelu tarvi tabuttelu ilma paussi ja armastus karvarako rapsuttelu alituise.

Ja katsohan morsian...
Siis katsu naimaneitsye...

Rakkaus on kuin ikä, sitä on mahdoton salata.
Armastus lieb kui daisarit, mihi liivikuppo ne sullosit.

Koska rakkaallasi on iloinen nauru, saat hänestä hyvän elämäntoverin.
Kui su armastus saab ilmoille hela voihke, temast tuleb sulle sitkia hetegapolkija.

Sulhasella on tahtonsa, mutta morsiammella on keinonsa hänelle.
Naimapoju rintakarva rapsuttaja hamuab aga naimaneitsyin konstil lokapoksy juksad.

Satakoon heille onnea aina ja ikuisesti.
Ja valugo teil vargist muguloit ain ja alituise.

Lentomatka Estonian Airilla

Tervetuloa Estonian Airin koneeseen!
Tere tulemas temab ilmalaev Eestilinje!

Toivomme kaikille onnistunutta lentoa!
Toivoma kaigil hubasa ilmasroikkuma!

Aurinkoista säätäkin on luvassa!
Selleperäst hikielu vannottu teitil!

Aiomme lentää kahdeksan kilometrin korkeudessa!
Riibuma tän ilmaroikkuma ajan kasise kinttupolku korges!

Tuulisuus matkan aikana saattaa aiheuttaa ilmakuoppia!
Tukeva myräkäntynkä reisin varrel saattab ohjata nupi eel suppilomottui!

Perille saavumme noin kello neljä!
Tulemast nupibaigal viisarin olles nelgusen kohal!

Tarjoilemme matkan aikana virvokkeita, lounaan ja alkoholia!
Serveeram ilmasroikkuma välil kostugeit, paksumpi eines et nupihimmennyslitgui!

Alkoholin suhteen toivomme varovaisuutta ettei tulisi rähinöitä!
Kok nupihimmenyyslitgui tulema, toivoma et vahtima toveri tarpeeton turbäkäräjä esto!

Elektroniset laitteet on suljettava tai keskusteltava lentoemännän kanssa, saako niitä käyttää!
Kaig voltiperäse kabula umbes tai räägitte reissuemol mihi se kähvellät!

Nousun ja laskun aikana sekä paikallanne istuessa turvavyöt on pidettävä kiinni!
Kohotukses et myöhemäs multa lähestymises segä perspaiga olles, pitämä mahasolgi tiugas!

Laittakaa laukkunne istuimen alle tai hattuhyllylle!
Gantamugse aset perspehmige al taig pipolangul!

WC:t ovat koneen takaosassa!
Helpotuskobbi ol ilmalaeva häntäpääs!

Turvaohjeet ovat jokaisen istuimen alla!
Apulabbu jokisess persis ligi!

Koneessa on ainoastaan yksi varauloskäynti, se on merkitty kahdella valolla!
Ilmalaevas ol yksistes et pakoaukko jok ol kaksisel tuikul viisattu!

Pakkolaskussa kattoluukut aukeavat ja sieltä laskeutuu muovikassi!
Ko ilmalaeva motori laga rähinoimä vägipakol, avautub tirkistysläpi et putkahtab plastiikkas!

Laittakaa pussi kasvoillenne hengittämisen helpottamiseksi!
Pange vuoan kass piähä, kyll se siit.

Tarvittaessa ottakaa yhteys lentöemäntään, joka aina välillä kyselee vointianne!
Ko oma älli ei mingälaist hyöty, ottage kontaksi reissuemo, ko alinoma kysele kus sugune tauti sus o!

Hyvää matkaa!
Head reisi!

<< Previous 1 2 Next >>